Ainakin neljät sukat

Tosiaan. 

Minullahan on blogi. Päivittyy suurinpiirtein kerran kuukaudessa, mutta on olemassa.

Instagramissa olen huomattavsti aktiivisempi, mutta kiva jos joku täälläkin jaksaa vielä käydä. Äiti nyt ainakin. 

 Malli: Bones

Lanka: Wollmeise Twin, 97 g

Puikot: 2,25 mm

Sukkia ei ehkä voi koskaan neuloa liikaa. Ovat sen verran kuluvaista sorttia, että aina joku lähipiirissä on niitä vailla. 
Wollmeisen sukkalanka on ihana neulottava ja kestävä käytössä - ja nämä ovat niin ihanan väriset, että jäävät itselle. 

Pitsijutut eivät oikein ole minun juttuni. 

On jotenkin mukavampaa neuloa ihan perussukkia. Tai lisätä niihin jotain pientä mielenkiintoa ylläpitämään. Vaikka ei minun mielestäni sukkien neulomisessa ole mitään tylsää. Ikinä.

 Malli: Basic Ribbed Socks

Kokonaan joustinneuletta olevat sukat pitävät hyvin muotonsa ja pysyvät hyvin jalassa - kumisaappaassakin. 

Jostain syystä tämä Business Casual- sukkamalli oli roikkunut jonossa tovin. En osaa sanoa, miksi ei aiemmin ole puikoille päässyt. 
Mallineule on helppo oppia ulkoa ja sopii monenlaisille langoille.

 Malli: Business Casual

Lanka: Eden Cottage Yarn Tempo 74 g

Puikot: 2,5 mm

Langasta muuten lähti väriä. Ihan tajuttomasti. Sormet olivat neulomisesta ihan siniset ja lioutusvaiheessa vaihdoin neljästi veden. Sitten luovutin. Toisaalta keskiyön sininen on kyllä kaunis väri, ja eikös kauneuden vuoksi joudu aina kärsimään...

Purl Sohon sukkamalli sopii mainiosti kaikille sekasotkuvärilangoille. Yhdistettynä yksiväriseen lankaan on lopputuloksen optinen harha tai migreeeni. Katsojasta riippuen.

 Malli: Pixel Stitch Socks

Lanka: Väinämöinen väreissä Noki ja Kerä II

Puikot: 2,25 mm

Note to self: Neulo seuraavalla kerralla isommilla puikoilla. Mallineule on aika napakkaa. Toisaalta voisi lukea ohjeenkin kunnolla, jolloin asia tulisi heti selväksi. En tiedä, onko se kovin realistinen vaihtoehto jatkossakaan.

Puikoilla on ollut mm. pellavatoppi, joka on tosin jo purettu. 
Tällä hetkellä hermoja leputetaan tossuilla, mutta seuraavaksi voisi yrittää uudelleen siitä pellavasta. Ihan vaikka mittanauhan kanssa. 

Tukuwoolia sukan varsiin...

Sukkia valmistuu. Ei ehkä yllättänyt ketään.

Varastoihin oli jäänyt Tukuwoolia kolmessa eri värissä mm. näiden lapasten jäljiltä. Sukkien varsiin tuollainen 100 % villa käy mainiosti, jalkaterän neuloin Regian sukkalangasta, jotta kestää paremmin kengissä.

Malli: Oma 64s varsi, 60 s jalkaterä

Puikot: 2,25 ja 2,5 mm

Lanka: Tukuwool ja Regia 4ply yht. 78 g

Nämä sukat taitavat jäädä omaan sukkalaatikkoon. Muistona. Ihanasta Neuleleiristä.
Mahtuvat mainiosti kenkiin ja lämmittävät sääriä talven tullen. Tai oikeastaan jo syksynkin tullen.

Kuvauspaikkana toimi rantasaunan laituri Parkanossa, Kerän Neuleleirillä. Perjantaista sunnuntaihin neulontaa, hyvää seuraa, ruokaa ja saunomista. Parasta, ihan parasta!

Kuluvalla viikolla Tampereella on ollut tarjolla varsin koleaa säätä. Aamuisin jopa -8 C. Opintovapaalla sitä voi hämmästellä tilannetta villasukat jalassa asunnon ikkunasta, mutta pitää sitä olla hyvin varustautunut. Hyvin pian sitä seison taas bussipysäkillä puoli seitsemän aamulla. Säät tuskin ovat lämpenemään päin.

Viikonlopun neulomissessiot voi hyvin perustella lukemalla perheenjäsenille neulomisen hyvistä vaikutuksista täältä! Nyt puikot ja langat esille, talvi on ihan just täällä...

Sukkia ja sukista

Sukkien neulonta on minulle lähes meditatiivista. Tai ainakin varsin tehokas mielenhallintakeino. Silloin kuin elämässä on syystä tai toisesta suuri stressi päällä, palaan aina sukkien pariin. Useimmiten raidallisten. Osasyy on varmasti se, että sukkia paljon neuloneena, valmista tulee kuin huomaamatta. Oman käsialansa tuntee, puikkokoko on aina oikea ja silmukkamäärä samoin. 

 Malli: Oma 60 silmukkaa

Puikot: 2,5 mm

Lanka: Regia 4 ply 41 g

Väinämöinen 17 g

Sitä vaan neuloo ja neuloo. Lentokentällä, lentokoneessa ja illalla auringon laskiessa.

Ensin sitä kuitenkin miettii, että onko väriyhdistelmä sittenkään hyvä. Yksinään neulottuna Eiku-väri olisi liian levoton minun makuuni. Onneksi on harmaa.

Vahvistettu ranskalainen kantapää, kuten aina. Kärkeen tuli poikkeuksellisesti sädekavennus, kun neula oli matkalaukussa ensimmäisen sukan valmistumisen lähestyessä.

Joka tapauksessa nämä sukat muistuttavat minua ihanasta viikosta Espanjan lämmössä, vaikka nyt olenkin mieli levänneenä jo takaisin opintojen loppurutistuksen parissa.

Ja uudet sukat ovat jo puikoilla. Kuinkas muutenkaan.

Villasukkakesä

Ei se kesä sitten tullutkaan. Kesätopit odottelevat malttamattomina kaapissa, mutta valitettava tosiasia on, että villasukille on ollut enemmän käyttöä tänä kesänä. Tuntuu, että kesäloma on kulunut säätiedotusta vahtien. Suunnitelmia ei ole ollut, ja ne vähäiset, joille on edes ajatusta suotu, ovat melko nopeasti kariutuneet. Koska sade.

En ole mikään sääasioiden supervalittaja, elämässä on huomattavasti suurempiakin murheita. Vaikea kuitenkaan löytää kovin montaa positiivista asiaa siitä, että heinäkuun viimeisen päivän aamuna on 9 astetta lämmintä ja näin iltapäivällä sataa taas kaatamalla.

Positiivistakin on. Ei ole joutunut villaa hylkäämään säiden vuoksi, päinvastoin. 

 Malli: Oma perussukka 60s

Lanka: Regia 4ply Arne&Carlos

Puikot: 2,25 mm

Kerään tuli Arne&Carloksen suunnittelemaa sukkalankaa ja tietenkin menin ja ostin kaksi kerää. No, kotona nämä eivät sitten enää puhutelleetkaan ollenkaan. Pikemminkin työnsivät luotaan. Päätin neuloa koon 38 sukat ja antaa ne joululahjaksi. Lankahan on mitä parhain, kuviot eivät vaan miellytä minua ollenkaan.

Kummitytöllekin neuloin sukat, pinkkiä 8-vuotiaalle, mitäpä muutakaan. Tarpeeseen nämä aina tulevat, vaikka eivätpä nuo lapsukaiset mitenkään innoissaan sukkatuliaisista ole. No, enpä ollut minäkään lapsena - ja tässäpä lopputulos.

Vihreä lanka on Eden Cottage Yarnsin Tempoa ja pinkki Wollmeisea. Vihreä tasoittaa kivasti pinkkiä ja taas sain käytettyä yhden pikkukeräsen pois lankakorin pohjalta. Perussukka 3 o, 1 n varrella - pysyy napakasti tuollaisissa pitkissä, laihoissa koivissa. 

Sukkien neulonta on terapeuttista. Ihan vaikka keskikesälläkin. 
Autossa, bussissa, rannalla (?!), parvekkeella ja nojatuolissa. Pääasiahan on neulonta, eikös vaan. Ehtii ne matot pestä sitten joskus, kun ne saa kuivaksikin. Ensi kesänä?

Vihreä / kevät / sukat

Neuloin itselleni kevätsukat. Vihreästä Eden Cottage Yarnsin Temposta, joka sattumalta kiinnitti huomioni Kerässä. Ehti olla tovin kotonakin ennen kuin pääsi puikoille, kun mieltäni vaivasi ajatus väristä. Sopiiko vihreä edes minulle?

Malli: Oma perussukka 60 s

Lanka: Eden Cottage Tempo, väri Larch 70 g

Puikot: 2,25 mm

Lanka on erikoinen. Aloitin neulomaan 2,5 mm puikoilla, koska niinhän minä aina teen. Tai ainakin lähes aina. Hetken neulottuani päädyin purkamaan ja aloitin uudelleen kokoa pienemmillä. Kannatti. 

Ennen kastelua neulepinta oli myös todella ruma. Reikäinen ja epätasainen. Hetken jo mielessä kävi ajatus, että eikö tämän hintaluokan langan pitäisi olla edes hitusen parempaa... Onneksi kastelu teki ihmeen. Olisi oikeasti pitänyt ottaa ennen ja jälkeen- kuvat, ette kuitenkaan muuten usko. 

Sukat suunnittelin jo tekovaiheessa Converse- kenkien pariksi. Reilun joustinosuuden voi halutessaan taittaa ja siltikään se ei mene tennarien päälle. Tuotekehitystä parhaimmillaan. Sopii myös mielestäni hyvin mustien paksujen sukkiksien pariksi. 

Langassa on ihana tuntu. Ihan kuin se olisi silkkiä. Love it. 

Ihan kohta on jo kesä...

Varaston arvon pienentäminen jatkuu...

Otsikosta saattanee arvata, että sukkaa pukkaa. Novitan Nalle-langat ovat marinoituneet kaapissa useamman vuoden. Itse asiassa ovat peräisin ajalta, kun Arne ja Carlos julkaisivat joulupallokirjansa. Ja siitä nyt on... mitä siitä nyt sitten on. Riittävästi kuitenkin. Nämä sukat menevät myös miehen työkaverille. En usko hänen olevan pahoillaan, vaikka värimaailmasta tulee mieleen palokärki. Aikaisempi valmistunut pari oli hänen mieleensä, koska varpaat eivät enää palele. 

 Malli: Perussukka 60s

Puikot: 3 mm

Lanka: Novita Nalle, Lang Yarns Novena yht. 110 g

Neulojalle palkitsevaa on myös arvioida langan kulutus niin, että projektiin saa oikeasti ihan maksimaalisen hyödyn jämäkeristä. Nyt ei sukkaa enää neulo Novitan keristä. Tai siis ainakaan näistä väreistä. Kaapin perältä löytyi edellämainitun joulupallohuuman jäljiltä 2 (?) aloitettua kerää valkoista Nallea. Puhtaan valkoisesta langasta ei saa mitään järjellistä aikaiseksi, joten taidanpa siirtyä epämukavuusalueelle ja värjätä ne. Joskus. Tai jos äiti värjäisi...? Tai ainakin opettaisi minut.

Onhan nämä tarkemmin katseltuna ihan hauskat. Ei kai jämälangoista aina tarvitse neuloa tasaraidallisia sukkia? 

Schnee on muuten jo valmis. Instan puolella seuraavat ovat jo nähneetkin kuvan. Blogiin neuletakki pääsee esittelyyn heti, kun 1) napit ovat löydetty ja ommeltu paikalleen ja 2) päivän valo sekä kuvaaja ovat samaan aikaan tavoitettavissa. 

Myrskyisää Lainan päivää, lukijat. Stay warm. 

Ei mitään uutta länsirintamalta...

Kyllä. Neuloin toisetkin Nalle-sukat ja jatkoin sitten Schnee- takkiani. Täällä ei siis tapahdu mitään neulemaailmaa mullistavaa. Kouluprojektit ovat lievästi sanottuna haastavia, joten aikaa neulomiseen ei työn ja opiskelun ohessa kovinkaan paljon jää. En ole päässyt vuoden vaihtumisen jälkeen yhtäkään kertaa Kerän neuletapaamiseen. Enkä Martinaan. 

Nämä sukat liittyvät yhä tuohon inventaarioon yhdistettynä miehen työkavereiden kulovalkean lailla leviävään akuuttiin sukkatarpeeseen. Pelastin siis taas yhdet 45 koon jalat paleltumiselta, ja varastoon jäi enää viininpunaista ja valkoista Nallea. Useamman vuoden tauon jälkeen, Nalle tuntui... yhä Nallelta, säikeistyvältä sekä muoviselta. Näistä on hankkiuduttava eroon. Jos nuo valkoiset värjäisi niin niistä voisi neuloa sukat vielä jollekin ei-asiaan-vihkiytyneelle. Esimerkiksi miehelle.

Raitaosuudet ovat Lang Yarnsin Novenaa. Lukuisista Rikke-pipoista jääneitä kerän loppuja. Kustannustehokas neuloja siis täällä vaan hei. Pysyy raaka-ainekustannusprosentti per työ kurissa, kun käyttää kaikki langan loput. Esimerkiksi tuota harmaata Novenaa jäi 15 cm:n pätkä viimeisen raidan jälkeen, joten kyllä kai tässä voi taputtaa itseään selkään. Ja piipahtaa Kerässä.

Kirjoitin viimeksikin niistä maltillisista lankavarastoistani. Ohessa todistusaineistoa, ettei jää ihan puheiden tasolle.

1. Villalangat, joissa alpakkaa, silkkiä tms.
2. Sukkalangat + 3 vyyhtiä Amsterdamin tuliaisia
3. Puuvillalangat
4. Villalangat

Off topic. Kaappi sijaitsee Pojan huoneessa ja ovessa on nähtävissä hänen varhaistuotantoaan.

Lankakoppa neulomistuolini vieressä. Tässä siis on kulloinkin puikoilla oleva projekti lankoineen sekä muutama kerä edellisistä odottamassa puikoille tai kaappiin pääsyä. Maltillista sanoisin. Kolmion rajalliset säilytystilat edellyttävät melko tarkkaa varastoseurantaa. 

Ihanaa talvipäivää teille lukijat! Sinne isojen tai pienten lankavarastojen äärelle. 
Pääasia on kuitenkin neulominen. 

Inventaarion tulos

Vuoden vaihteessa tehdään useassa yrityksessä inventaario. Varaston arvo on hyvä saada kirjattua ylös. Näin täälläkin tehtiin. Viime vuonna en ostellut lankaa ostamisen ilosta, ainakaan kovin usein, vaan useimmiten tiesin jo ostaessani, mitä langasta syntyy ja minkä verran lankaa tulee jäämään. Yleensä ei kovin paljon, vajaita keriä kuitenkin. Tästä syystä lankavarasto ei ole suuren suuri. 

Kaapissa kylläkin on pyörinyt jo vuosia esimerkiksi Nalle-lankaa muutama kerä. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, neuloin Nallesta raitasukat miehen työkaverille, jonka varpaat palelevat työmaalla. Raitaa ja joustinta, valmistuivat lentokone- ja automatkojen aikana. 

 Perussukka 60s

Lanka: Novita Nalle 110g

Puikot: 3 mm

Kaapissani alkaa olla jo huolestuttavan tyhjää. Toisaalta siellä on myös muutamia saatuja keriä, joista ei tule syntymään ikinä mitään, mutta en nyt roskiinkaan raaski heittää. Ihmisillä on taipumus kuvitella, että paljon neulova neuloo vaikka paalinarusta, kun niin tykkää neuloa. 
Kierto on siis saatu ideaaliksi. Ostetaan vasta, kun tiedetään niistä neulottavan jotain. Pieni käsivarastohan on pakko pitää jo ihan logistisista syistä. Kerä ei ole aina auki, eikä verkkokaupoista saa tunnin varoitusajalla inspiraation iskiessä lankaa kotiin. Onneksi. Joskus on ihan tervehdyttävää miettiä yön yli todellista tarvetta. 

Raitavimma ei ole siis mennyt minnekään. Vieläkään. Schnee on yhä puikoilla, muutamaa senttiä vaille resorin aloituksesta... Nyt on vaan sukkien tarve niin akuutti, että tehdäänpä toinen pari Nalle-sukkia toiselle (kateelliselle) työkaverille. Ja sukkakudin  mahtuu laukkuun huomattavasti paremmin kuin Schnee. 

Niin se matkan syy. On ylläolevassa kuvassa. Meidät siis vihittiin 17 vuoden seurustelun jälkeen. Ei voi kai kovin impulsiiviseksi syyttää. Onnelliseksi joka tapauksessa voi. Jos 17 vuoden jälkeenkin on täysin varma, niin voi kaikella todennäköisyydellä olettaa olevansa loppuelämänsäkin. 

Häämatka oli siis kahden yön reissu Amsterdamiin. Voisin asua siellä ympäri vuoden. Syödä luomuruokaa, pyöräillä, ulkoilla ja neuloa. Paratiisi. Kävelimme kolmen päivän aikana 45 kilometriä. Ostoksia ja hyvää ruokaa. Juustoja, leivonnaisia. Kävin myös ihanassa lankakaupassa, stephen+penelope,  ja ostin itselleni tuliaisia sekä tapasin Stephen Westin. Stephen siis asuu nykyään Amsterdamissa ja työskentelee kaupassa yhdessä Malian, omistajan, kanssa. Livenä yhtä aurinkoinen persoona kuin mitä oletinkin.

Tuliaislankoista tulee jossain vaiheessa huivi. Ainaoikeaa ehdottomasti. Quince co:n Tern, 75% villaa ja 25% silkkiä, fingering-vahvuisena. Ei voi epäonnistua. Vai mitä?

Ilon sukat...

Kun Kerään saapui Louhittaren Luolan Väinämöistä värissä Viikonloppu, niin ostettavahan sitä oli. Ja ihan omiin sukkiin. Syksyinen mieli kaipaa pientä väri-ilottelua.

Ohje: Oma 80 s

Lanka: Väinämöinen 72 g

ja Regia 4ply 21 g

Puikot: 2,5 mm

Yksivärisellä Regialla sai mielestäni kivasti rytmiä sukkiin. Väiskin kauniit sävyt erottuvat paremmin, kun on vähän kontrastia. Sukista olisi voinut tehdä vielä pidemmätkin, mutta en ollut ihan varma langan riittävyydestä, joten siksi tämä pituus. Joka on hyvä sekin. Varpaista varteen sukissa lanka menisi tietenkin juuri nappiin, mutta olen sen verran konservatiivinen, että neulon sukkani sukkapuikoilla ja varresta varpaaseen. Varmaan lopun ikääni. 

Näillä sukilla kelpaa ilotella synkkinä päivinä. Väiskin värisävyistä tulee ainakin minulle päällimmäisenä mieleen juuri ilo. Iloiset värit, iloiset sukat ja iloinen ihminen. Yksinkertaista, eikö. 

Sukkia kuvatessa aurinko paistoi ihanasti parvekkeelle. Toivottavasti sukkiin tarttui noita auringonsäteitä, ikään kuin varastoon talven varalle. Sumuisiin aamuihin. Päiviin, jolloin aurinko ei näyttäydy lainkaan.

Lankaa jäi vielä sen verran, että niistä saa ekaluokkalaisen sääriin sopivat säärystimet. 

Aika moni joululahjakin alkaa olla jo valmiina. Melko aikaista hehkuttaa, mutta joulukuussa mieli kiittää kaikista etukäteen tehdyistä.

Sukkaflow jatkukoon. Isommat projektit vasta suunnitteluasteella...

Värikästä viikkoa lukijat!

Talveen valmistautuminen

Olen ehdottomasti kesäihminen. Talvella minulla on pääsääntöisesti koko ajan enemmän tai vähemmän varpaat jäässä. On siis järkevää valmistautua jokavuotiseen koitokseen neulomalla villasukkia. Ja paljon. 

Malli: Oma 56s

Lanka: Regia 4ply ja paria jämälankaa 

Puikot: 2,5 mm

Regian 4ply-sukkalanka on luottokaverini. Nämä muuten ovat mitä mainioimmat tennareiden lämmittäjät talvella. Istuvat jalkaan kuin nakutettu, joten eivät aiheuta tennareissakaan mitään rullaantumis/hiertymisefektiä. I like. Ja Regia kestää hyvin kengissä.

Useat kanssaneulojat eivät pidä sukkien neulomisesta. Minä taas suorastaan nautin. Sukkia neuloessa pääsen oikeasti sellaiseen tilaan, jota kai viisaammat kutsuvat flow'ksi. Mielestäni täydellisesti jalkaan istuva sukka on myös sellainen superonnistumiskokemus. Toivottavasti joku lukija tajuaa pointtini, etten vaikuta ihan höynähtäneeltä...

Toistaiseksi en ole onnistunut löytämään täydellisesti istuvaa sukkaa perheen miesten jalkoihin. Osasyynä saattaa olla jättimäinen jalan koko, joka estää flow'n saavuttamisen tai edes siihen pyrkimisen. Suurin syy taitaa olla kokeiluhaluttomat asiakkaat. Itselle neuloessa sukkaa on helppo sovittaa, mutta miehet eivät tuota sovittamista näe niin oleellisena.

Toivottavasti sukkia syntyy muidenkin puikoilta. Täällä siirryttiin lapasiin, kun jälkikasvu ilmoitti, että olisi syytä saada NOPEASTI uudet lapaset. Talvi tulee. Mainitsin kyllä aiempien katoamisesta, mutta ei hukkaamiselle kuulemma mitään itse voi. Vahinkoja sattuu. Huolellisuudella ei siis aiempien luulojeni mukaan ole mitään tekemistä asian kanssa.

Pääasiana pidän kuitenkin arvostusta. Sitä, että 15-vuotias teinipoika haluaa juuri ne neulotut tumput. Hukkuvat sitten tai eivät. Minä neulon lisää. <3

DIY jämälangoista...

Jokaisella neulojalla on ihan varmasti sekalainen kokoelma jämälankakeriä ja -nöttösiä. Lankaa ei raaski ikinä heittää roskikseen, joten jotain niistäkin pitäisi keksiä. Onneksi pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, koska jo viime vuoden lopulla ihmiset neuloivat jämälangoista sukkia innolla. Minä periaatteen naisena teen saman noin vuoden viiveellä...

Kaikkia lankoja ei ollut niin paljon, että olisi saanut täysin symmetriset sukat, mutta melko samanlaiset kuitenkin. Sukkiin sai kulutettua reilun 60 grammaa sukkalankojen jämiä. Vielä jäi jäljellekin, mutta eiköhän ne talven mittaan tule neulottua. Tai syksyn. 

Nämä jäävät ehdottomasti omaan sukkakoppaan. Pimeinä talviaamuina kelpaa vetää nämä väriruiskeet jalkaan ja hilpaista bussipysäkille. Väriterapiaa - sanoisin. Vahvistetulla kantapäällä varustettuina pitäisi kestää kengissäkin.

Sukkien neulominen, tai neulominen yleensäkin, on kyllä melkoisen tehokasta stressin poistoa. Tai ainakin lievittämistä. Tällä hetkellä ajatuksissa pyörii varsin usein, että tuliko haukattua liian suuri pala - selviänkö tästä. Itsestä riippumattomista syistä, et aina saa kaikkia lankoja hallintaasi, jonka seurauksena tulee helposti tunne, ettei kaaos ole enää hallittavissa. 

Viikonlopun ajan mantrani on seuraava, johon törmäsin Instagramissa:

Oikein hyvää viikonloppua kaikille lukijoilleni!

Syksy on kai sitten täällä...

Päivitystahti korreloi vahvasti toimivan tietokoneen kanssa. (Empiirinen tutkimus. 2014. Allekirjoittanut) 

Kesällä tulee tehtyä usein kaikenlaisia reissuja, joille on helppo ottaa sukkakudin mukaan. Isompia neulomisprojekteja ei oikein jaksa kuljettaa kassin pohjalla. Raitasukkaa tehdessä ei tarvitse edes kuljettaa mittanauhaa mukana, kun laskee vaan raidat...

Malli: Oma perussukka 56 s

Lanka: Drops Fabel ja

Lanitium ex Machina Basic Sock yht. 58g

Puikot: 2,5 mm

Näitä yksilöitä on neulottu mm. moottoritiellä, pikkuteillä, lentokoneessa, lentokentällä ja hotellissa. Aina tilaisuuden tullen kaivoin kassista ja neuloin. Kantapään jälkeen unohdinkin, että tarkoitus oli tehdä 5+1 raitoja ja siirryin sujuvasti 4+1 raitoihin. Eipä tuo haitanne, ainakaan minua, vaikka tuskinpa nämä sukat itselle jää.

Kyseistä Dropsin Fabelia on vieläkin jäljellä, en tosin muista ostaneeni lankaa miljoonaa kerää, mutta Ravelryn projektejani katsellessa on pakko todeta ostaneensa ainakin useamman. Vielä jäi ainakin pikkutytön sukkien verran... 


Tilasin muuten loman alkajaisiksi tällaisen kerimislaitteen tuolta Suomenlahden toiselta puolelta. Kerimislaite on erittäin tukeva metallinen, jolla saa kerittyä isompiakin kakkuja erittäin näppärästi. Tällainen on ollut ostoslistalla useita vuosia, mutta valitettavasti Suomen tarjonta ei ole vastannut hinta/laatusuhteeltaan omia vaatimuksia. 

Tämän kokonaishinnaksi muodostuneella summalla olisi kotimaasta saanut huomattavsti pienempia kakkuja kerivän muovihärpäkkeen, jonka postikulut olisikin sitten tulleet vielä päälle. Tilasin tämän torstaina ja tiistaina postipoika oli paketin kanssa oven takana. Ja voi elämä miten huippu tämä kapine on. Nyt en enää voi ymmärtää, miten pystyin elämään ilman kerimislaitetta monta vuotta....

Tuokaa lisää lankaa. Kyllä minä kerin.

Syksy varmaan tulee menemään vahvasti sukkaprojektien parissa... Johtuen muusta elämästä neulomisen ulkopuolella. Sukkia raidoilla ja ilman. Pätkärääkätystä ja yksivärisestä langasta. Pysykäähän kuulolla!