Lavansaaren lapaset

Olin talvilomalla kotikotona käymässä ja löysin äidin arkistoista vanhan Mary Oljen lapaskirjan. Oi, mikä löytö. Ihania perinnemalleja! 

Valitettavasti kirja on kovassa käytössä vuosien varrella saanut melkoisesti vaurioita, mutta onneksi on älypuhelimet, sivuista vaan kuvat talteen ja työ puikoille. Mary Oljen malleissa on siis perinteistä kirjoneulontaa, kahdella värillä, ja ilman pitkiän langanjuoksuja. Oivallista tv-neulontaa, koska mallineuleen oppii helposti ulkoa ja loogisena kaaviona sen onnistumista on myös helppo seurata neuloessa.

Malli: Lavansaaren lapaset IV

Puikot: 2,5 mm

Lanka: Regia 4ply

Langaksi valikoitui varastoista Regian perussukkalanka, kovassa käytössä kestävä luottolanka. Ja mustavalkoisia asusteita ei kai voi koskaan olla liikaa. Eihän?

Jostain kumman syystä en merkinnyt mitään tarkkoja langankulutusmääriä ylös, mutta eipä lapasiin nyt mitään kymmeniä grammoja kulu. Mainio ohje siis myöskin niille, joilla on jämäkeriä kertyneenä nurkkiin. 

Luonnonvalkoinen lanka päästää mustan langan tummuutta läpi, joten kirjoneuleosuudessa valkoinen tuntuu muuttuvan harmaaksi. Ei haittaa ollenkaan, päinvastoin. 

Talvi nyt on jo kyllä ohi, mutta onhan se hyvä olla valmiina seuraaviin koitoksiin.

Kesäneuleita ei puikoilla näy, jotenkin odottelee ehkä inspiraatiota tai ainakin aurinkoa.

Huomenna alkaa kahden viikon loma, joten ainakin ajallisesti ehtisi vaikka puseron neuloa.

Lila light

Blogin kirjoittaja on ollut lievästi sanottuna kiireinen. Ja priorisoinut ajankäyttönsä neulomiseen niistä kirjoittamisen sijaan. Saattaa ryhdistäytyä, tai sitten ei.

Olen saattanut muutaman kerran blogin pitämisen aikana kertoa teille suuresta viehtymyksestäni harmaaseen sekä Carrie Bostick Hogen suunnittelemiin neuleisiin. Joten ei varmaan tarvitse enempää kertoa.

Malli: Lila Light

Lanka: Walk Collection Linea 228 g

Puikot: 3,5 mm

Siitä se ajatus sitten lähti, että valmistuin joulukuussa ja ihana Jonna antoi lahjaksi kaksi vyyhtiä uutukaista, Walk Collectionin Lineaa. Jos lanka on 50 % alpakkaa, 25% pellavaa ja 25% silkkiä, niin lopputuloksen voi vain jokainen lankojen kanssa tekemisissä ollut arvata. Ihana. Talvilomalla kotikotona käydessäni äitinikin ihastui neuleeseen. 

Suomen kesähän on tunnetusti säätiloiltaan hivenen epävakaa. Illalla auringon laskiessa on syytä pitää kevyttoppatakkia lähellä. Tai ainakin villaa. Toisaalta mielessä siintää jo ajatus, että tämän voi vetää rannalta lähtiessä päälleen. Sitä odotellessa voin sonnustautua nahkatakkiin ja kuvitella, että on edes kevät. Joka tapauksessa olen melko varma, että olemme kesällä melko erottamaton pari. Reilut 200 grammaa neuletta tunkee hätätilassa melko pieneenkin käsilaukkuun. Just in case of emergency.

Vahva suositus langalle, neulon tästä vielä huivin. Heti kun saan vuorokauteen lisää tunteja.
Neulominenhan kannattaa aina.

Laatikosta paidaksi

Laatikkopaita oli hitti muutama vuosi sitten. Minä neuloin omani vasta nyt. Olisihan tämän voinut aiemminkin neuloa, sen verran usein on ollut päällä.

 Ohje: Laatikkopaita

Lanka: Lang Yarns Donegal 290 g

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Lankana siis Lang Yarnsin Donegal, ihana tweedmerino. Värikin on epätyypilliseen tapaan harmaan sijaan ruskea.

Taskut jätin pois. Syystä, että neuloin etu- ja takakappaleen valmiiksi ohjetta pienemmillä puikoilla. Pinnasta tuli ihana, mutta taskuihin ei olisi lanka riittänyt. 

Helmineule on kaunista ja oversize neule on aina hyvä. Ja ihminen selviää hengissä neulottuaan puseron paloina. Ei se hienoa ole, mutta ei kai kaiken tarvitse ollakaan.
Lopputulos ratkaisee.

Voisin neuloa toisen, jos onnistuisin löytämään mustaa tweed-tyyppistä lankaa. Tai kai sitä nyt onnistuisi löytämään, jos edes etsisi. Odotan ehkä salaa langan kävelevän vastaan.

Tämä talvi on ollut tuottoisin neulomisrintamalla naismuistiin. Aiemmat 2 vuotta opiskelin työn ohessa, joten priorisointi johti neulomisaikaan. Tällä hetkellä rentoutumisen huipentuma on istahtaminen omaan nojatuoliin kera neulomuksen. Aion nauttia koko sydämestäni, koska tilanne ei varmastikaan ole pysyvä. Edessä on vielä reilut kaksi viikkoa töitä ennen talvilomaa (lue:neulomislomaa). En m a l t a odottaa...

Louise light cardigan

Pidän Carrie Bostick Hogen tavasta suunnitella neuleita. Yksinkertaisia malleja ja useimmiten harmaita, ainakin ohjeiden kuvissa. Ei voisi olla parempaa, ainakaan minulle.

Malli: Louise Light Cardigan

Puikot: 3 mm ja 3,5 mm

Lanka: Isager Alpaca 2, harmaa 150 g ja vaaleanpunainen 40 g

Langaksi valikoitui Isagerin Alpaca 2. Kyseisestä langasta olen tehnyt jo monta neuletta, mutta loppua ei näy. Ja mikä parasta, värikarttaan on tullut matkan varrella monia uusia värejä. 

Jos neuleella on painoa 190 grammaa, voi vaan kuvitella miten höyhenen kevyt se on päällä. Ohuesta langasta neulottuna tämä on kerrospukeutumista parhaimmillaan. Ja lauhan alkutalven jälkeen sitä on tarvittukin, kerrospukeutumista siis. 

Neule on saanut jo napitkin. Helmiäisnapit, jotka mielestäni sopivat ihanasti tähän hempeään värimaailmaan. 

Mallina mitä parhain, selkeä ohje, eikä virheitä. Ja värimahdollisuuksia miljoona, itseäni houkuttelisi tehdä tämä uudelleen päävärinään musta ja kontrastina joku melko kirkas väri, tai ainakin joku muu kuin harmaa. Nähtäväksi jää. Eihän harmaassa toki mitään vikaa ole, mutta voisihan sitä toisinaan irroitella.

Tällä hetkellä puikoilla onkin jo saman suunnittelijan Liv Light. 
Harmaana, kuinkas muutenkaan.
Ihanaa pakkaspäivää, lukijat!

Kauniin keltainen Robin

Kun neuloo paljon, unohtaa valitettavan usein kuvata ja esitellä täällä valmiin tuotoksen. Instagramissa pysyy ehkä paremmin kärryillä, mitä milloinkin on valmistunut.
Oikeastaan heti Lemonin valmistuttua, ostin langat Robiniin. Tweedpainoitteinen keltainen vaan oli niin hyvä, kuin luotu tähän ohjeeseen.

Malli: Robin

Lanka: Isager Spinni 180 g

Puikot: 2,5 mm ja 3 mm

Lemonin paneelien neulonnan jälkeen tämä tuntui valmistuvan ihan yhdessä hujauksessa, vaikka pienillä puikoilla tikuttikin. Helga Isagerin neuleiden suunnittelutaito on kyllä mieletön. Jokaisessa neuleessa on aina jokin juju, usein se ei edes ole mikään mieletön oivallus - pikemminkin pikku juttu, joka saa neuleen tuntumaan niin yksilölliseltä.

Tämä siis valmistui jo elokuussa ja on ollut käytössä, paljon. Ohuesta langasta neulottuna tämä mahtuu mainiosti nahkatakin alle syksyllä, mutta toisaalta taas tämä niin kutsuttu talvikaan ei ole vielä saanut kaipaamaan mitään paksumpia neuleita.

Menee muuten mainiosti mekonkin kaverina. Varsinkin mustan sellaisen. 

Opinnot ovat vihdoin saatu päätökseen. Nyt voi aloittaa intensiivisemmän neulomisen. Jonossa odottelee useampikin malli... 

Tällä hetkellä puikoilla on laatikkopaita, seuraavaksi ehkä jotain neuletakkia. Toisaalta Neuleiden neljä vuodenaikaa -kirjassa odottelisi mm. Honey ja Korppi. Huh huh. Kiireet siis jatkuvat!

Ihanaa loppuvuotta lukijat! Neulokaa nyt ihmeessä kaikki vapaapäivänne. Niin minäkin aion tehdä.

Charlotte Light Cardigan

Olen neulonut tämän neuletakin jo talvella. Jostain syystä unohtunut esitellä täällä. Ehkä siitä syystä, että tästä tuli oitis suosikki.

Malli: Charlotte Light Cardigan

Lanka: SMC Select Highland Alpaca Fino 250g ja Isager Alpaca 1 142 g

Puikot: 3,5 mm

Neuletakki siis painaa hitusen alle 400 grammaa, kyseessä on ihanan kevyt luottoneule. Tämä on jo melko lähellä täydellistä, sanoisin. Jos täydellistä nyt ikinä on olemassakaan.

Harmaa lanka on 100 % alpakkaa ja musta 50% villaa 50% alpakkaa. Lämmin siis myös. Itse asiassa tämä nahkatakin alle ja pärjää pitkälle alkutalveen. 

Aina oikein -neule on vaan suosikkini. Tässä neuleessa pinnasta tulee ihanan tiivistä, ja kaksi erilaista lankaa luovat kauniin struktuurin. Hihojen resorit tein mustalla ja tämä mielestäni oli varsin onnistunut poikkeama ohjeesta. 

Carrie Bostick Hoge on yksi suosikkisuunnittelijoistani. Ihanan yksinkertaisia neuleita. Ja toki on nostettava esiin ohjeiden mallineuleiden vallitseva väri, harmaa. Se on vaan heikko kohtani. No, voisi olla kai huonomminkin...

Molemmat langat ovat myös kestäneet erittäin hyvin kulutusta. Neule siis on oikeasti ollut todella paljon päälläni. Lähes niin paljon, että ihmiset yllättyvät, jos päälläni onkin jotain muuta. Tämä on sullottu käsimatkatavaroihin, jos lentokoneen ovi aukeaa ja olen lähellä jäätymistä. Selviäisin todennäköisesti tämän kanssa. 

Carrielta ilmestyi juuri uusi kokoelma, mutta en usko, että kaksi edellistä on vielä minun kohdaltani neulottu. Seuraavaksi puikoille pääsee Liv Light. Harmaana tietenkin. 
Harmaata ensimmäistä adventtia teille! Mielettömän hyvä tekosyy neuloa sisällä.

Se Lemon

Osallistuin siis LemonKALiin minäkin. Samalla sain ensi kosketuksen Isagerin Spinni- lankaan. Ja voi elämä, miten ohut, mutta pehmeä neuleesta tulikaan. 160 grammaa. Tuntuu kuin päällä ei olisi mitään...

 Malli: Lemon 

Puikot: 3 mm

Lanka: Isager Spinni 160 g

Olisin tietenkin voinut tehdä neuleen juuri ohjeen mukaan, mutta luetun ymmärtämisvaikeudet saivat minut tekemään hihat hieman eri tavalla, mutta tekevällehän sattuu, vai mitä.

Sivulaskoksen tekeminen sentään poiki aivoissa ajatustyötä ja siten mielestäni onnistuneen lopputuloksen. Neule valmistui viimeisellä työviikolla ennen lomaani, eli melkoisen hässäkän keskelle. Toisaalta pysyipä pääkoppa kasassa, kun töiden jälkeen rentoutui tämän parissa. Halpaa terapiaa.

Onnistuneet kuvat otti Kerän Jonna Hietala, Titityyn Neulemiitissä Jyväskylässä. Ihana päivä kaiken kaikkiaan - oli mukava aloittaa kesäloma näissä tunnelmissa. 

Nyt onkin sitten neljä viikkoa lomailtu ja huomenna odottaa töihinpaluu. Tosin vain kahdeksi viikoksi - sitten edessä on 9 viikkoa opintovapaata. Tarkoitukseni on rutistaa opinnäytetyö valmiiksi ja valmistua etuajassa. 

Puikoilla on muuten taas Spinniä. Eikä todellakaan viimeistä kertaa. Suosittelen kokeilemaan, saatatte tekin koukuttua...

Neljästä vyyhdistä silkkiä..

Isabell Kraemerin suunnittelema Westbourne on jo aiemminkin hyväksi todettu malli. Sannan puseron innoittamana, tein minäkin oman versioni silkistä ja ilman raitoja. Pusero on ollutkin kovassa käytössä valmistumisensa jälkeen, silkki ihoa vasten on tosiaankin silkkiä. Ja ihana pehmoista sellaista.

Malli: Westbourne by Isabell Kraemer

Puikot: 3,25 mm ja 3,5 mm

Lanka: BC Garn Tussah Tweed 200g

En ole aiemmin neulonut 100 % silkkiä, mutta veikkaan, että neulon vielä jatkossa. Neulomistuntuma silkissä ei mikään ihana ole ja langasta irtoaa melkoisesti nöyhtää neuloessa. Kostutus ja pingotus tekevät taikojaan - ja yhtäkkiä valmiina onkin ihan paras neule. Tänä kesänä paita on kulkenut joko päällä tai laukussa lähes koko ajan. En olisi uskonut aiemmin, että silkki on kylmällä lämmin ja lämpimällä viileä. No, nyt uskon.

BC Garnin Tussah Tweed on mielestäni silkkilangaksi edullinen. 250 metriä sisältävä vyyhti maksaa Kerässä 13,50e ja neljästä vyyhdistä neuloo tällaisen 3/4-hihaisen neulepuseron. 
Ei voi kuulkaa valittaa - 200 grammaa silkkaa pehmeyttä. Tweed tekee pinnasta rouhean ja samalla taittaa silkin kiiltoa.

Aikaisemmin neulomani Westbourne on Isagerin Alpaca2-langasta. Erona villan neulomiseen silkki on jotenkin löysempää, joten pääntiehen neuloin ohjetta enemmän kerroksia, sekä kavensin samalla silmukoita, jotta paita oikeasti pysyy päällä eikä valahda olkapäille. 

Neule ei ole kärsinyt kassin pohjalla matkustelusta, mahtuu pienen tilaan ja on aivan ihana vetää päälle, kun sää taas yhtäkkiä viilenee. Säähän ei voi vaikuttaa, joten on pakko varautua asianmukaisin varustein.

Varsinainen urbaanineule. Vai mitä?

Pellava + puuvilla

Blogissa on ollut hiljaiseloa. Viisi viikkoa. Työssä on ollut hektistä, kiireistä, stressaavaa ja vähän kaikkea muuta siihen vielä lisäksi. Muutaman kerran olen jo aloittanut postauksen, mutta priorisoinut ja jatkanutkin neulomista. 

 Malli: Oma

Lanka: Isager Bomulin 165 g

Puikot: 3,25 mm

Olen minä neulonut. Isagerin Bomulinista muun muassa. Kesäisen laatikkotopin, joka tosin odottelee kaapissa sitä kesää. Kerran on ollut päällä - tai siis nahkatakin alla...

Lankana Bomulin on ihana, pellavan hyvät ominaisuudet saavat puuvillan "huonot" ominaisuudet jäämään jonnekin taka-alalle. En neulo sataprosenttisesta puuvillasta, koska en oikein pidä siitä. Ulkonäöllisesti enkä langan ominaisuuksiltakaan. Tätä neuloessa unohtui koko puuvillan olemassaolo.

Musta ja beige, raitaa tottakai - farkkusortsit tai maksimekko. Monikäyttöinen kesätoppi, yksinkertaisuudessaan. Laatikkona alhaalta ylös ja hieman tuollainen venepääntietyyppinen ratkaisu. Ja valmistuu jouheasti. 

Kesä voisi jo tulla. Olemme valmiina.

Kesä odotellessa...

Sain Kerän Jonnalta blogiyhteistyönä BC Garnin uutuutta Coloria neljä vyyhtiä. Ohjetta ei tarvinnut pitkään arpoa, näistä piti ehdottomasti neuloa Lena Tee. Sanoisin , että neulokaapa ihmeessä tekin tämä...

Kuvat: Jonna Hietala

 Malli: Lena Tee

Lanka: BC Garn Colori 137 g

Puikot: 2,75mm ja 3,25 mm

Tämä siis todellakin painaa vain 137 grammaa ja lanka on aivan upea yhdistelmä villaa, silkkiä ja pellavaa. Tweed saa pintaan ihanaa struktuuria ja lopputulokseen on vaikea olla tyytymätön. 

Vahvasti tuntuu siltä, että tämä toimii niin farkkushortsien kuin maksimekonkin kanssa. Pinta on myös sen verran tiivis, että voi kesähelteellä pitää ihan pelkästäänkin. 

Näitä voisi kyllä olla ainakin allekirjoittaneen kaapissa useampikin. 
Käykääpä Kerässä vähän tutustumassa malliin ja lankaan - tämä neuloutuu niin nopeasti, että helteet eivät pääse yllättämään...

Big Yes for Light Trails

Ei näitä ohjeita ole ihan jonoksi asti. Siis sellaisia, jonka voisi neuloa useasti. Yleensä sen ensimmäisen (ja ainoan) jälkeen on sellainen olo, että Thank God It's Done. Suvi Simola on onnistunut Light Trails- ohjeensa kanssa niin täydellisesti, että ei voi kuin nostaa hattua. Kiitos Suvi! 
Luulen olevani melko lähellä täydellisestä neulepuseroa. Ehkä.

 Malli: Light Trails by Suvi Simola

Lanka: Malabrigo Sock, Persia, 272 g

Puikot: 3 mm ja 3,5 mm

Lankana siis Malabrigo Sock. Joka on edelleen yksi maailman ihanimmista lankoista, sekä neuloa että pitää. Tai ainakin tämänhetkisen kokemuspohjan valossa. Persiaa värinä on ollut siis jo esillä tässä huivissa ja aiempi Light Trails on esitelty täällä. Ostin Kerästä viimeiset 3 vyyhtiä ja hyvin riitti. 

Kuvausassistenttina toimi puoliso, joten kuvakulmasta päätellen kuvasimme vanhaa kannettavaa ja modeemia. No, kuka näitä laskee. 

Kuvausvaiheessa neule on ollut jo tovin käytössä, joten siksi vähän ryppyä yms.

Neule siis aloitetaan neulomalla nuo olkapaneelit ensin ja niistä sitten poimitaan silmukat etu- ja takakappaleeseen. Ei SAUMOJA! Yhtään. Neulomisfilosofiani kiteytyy kahteen asiaan 1) paloista en neulo ja 2) en pura. Virheet toki puran, mutta lähinnä tämä tarkoittaa sellaisia hutineulomuksia. Eli ohje tai lanka on tosi syvältä, mutta sisulla se neulotaan valmiiksi ja siirretään kaappiin odottamaan, että siitä tulee kiva. Ei ole vielä koskaan tullut, mutta who knows. On sitä maailmalla huomattavasti oudompaakin tapahtunut.

Toisaalta Jonnan kanssa joskus visioimme Kerässä pidettäväksi sellaista vaihtokirppistä. Eli tuot sellaiset neuletyöt, jotka eivät olekaan itseä puhutelleet sinne ja jollekin muulle ne voivat olla juuri se juttu. Mielestäni aivan briljantti idea. Vai mitä mieltä olette?

Olen talvilomalla. Neulomisaikaa siis runsaasti, vaikka oikeasti pitäisi tehdä opinnäytetyötä. Matkustin pariksi päiväksi neulomaan kotikotiin ja lenkillä törmäsin lapsuuden leikkihoodeille. Kyseisessä ojassa on kasteltu sukka jos toinenkin. 
Nyt tyydyin kuvaamaan polulta. Nössö.

Palmikkoa...

Mielestäni Purl Soho julkaisee neuleohjeita, jotka osuvat ainakin meikäläiseen. Niin kuin tämä pipokin. Palmikoissa on jotain ihanan pehmeää ja malli on sellainen, että sopii tällaiseen hieman keskivertoa isompaankin päähän. Ja mikä parasta, pysyy myös hyvin päässä.

Malli: Traveling Cable Hat

Lanka: Drops Nepal, 110g

Puikot: 3,5 mm ja 4 mm

Resoriosuus on melko pitkä, joten pipoa on tarkoitus pitää resori taitettuna, mutta mikään ei estä pitämästä päässä ilman taitteluita. 

Tupsua arvoin pitkään, mutta koin parantuneeni 80-luvun tupsupipotraumoista, ja uskaltauduin lisäämään tupsun. Kannatti. Ilman tupsua pipo näytti päässäni lähes uimalakilta. Ei hyvä. 

Toim. huom. Nuoremmille lukijoille tiedoksi, että 80-luvun tupsupipoissa, tupsut olivat kokoa tuo pipo.

Lankana Nepal on todella lämmin, eikä tätä pipoa voikaan suunnitella pitävänsä pikkupakkasilla. Mittarin laskiessa yli -10 asteen pipon voi kaivaa esille, ja tämä on mitä mainioin asuste esim. pilkkiretkellä tuulisella järven jäällä. 

Charlotte Light Cardigan on muuten enää nappeja vailla. 
Ja kotiutin muuten Kerästä Malabrigon Sockia - Light Trails on jo puikoilla... 

Schnee - vihdoinkin

On se. Mukava, iso, lämmin ja monikäyttöinen. Loppupäätelmä: kannatti siis neuloa. Tästä(kin) tuli hetkessä suosikkini. Veikkaan, että kevään lähestyessä uuden kevättakin ostaminen siirtyy (taas)- ja kuljen vain tässä. 

 Malli: Schnee

Lanka: Drops Lima 650 g

Puikot: 4,5 mm

Suosittelen siis lämpimästi tämän neulomista. Houkuttaisi neuloa tämä itselle uusiksi. Hiilen värisenä, esimerkiksi. Ihan hetkeen en varmaan neulo, kun on kaikenlaisia muitakin houkutuksia odottamassa, mutta some day, I hope. 

Helmineule on pintastruktuuriltaan kaunis. Ja olkapäiden lyhennetyt kerrokset ovat melko nerokas keksintö. Ohjeessa ei muutenkaan ollut mitään epäselvää tai epäolennaista. Hyvin kirjoitettu ja hyvin testattu ohje on oikeasti kyllä nautinto neuloa. Minun hermorakenteelleni ei ole sopivaa sellaiset voit tehdä a) näin b) näin tai vaihtoehtoisesti c) näin. En tee. Neulon sitten ihan kokonaan eri neuleen, sen sijaan, että neuloisin samasta ohjeesta joku sata eri variaatiota.

On tässä napitkin. Kolme isoa puista - kerrankin löytyivät heti nappikauppaan astuttuani. Ja vielä viikon sisällä neuleen valmistumisesta. 
Toim.huom. Kolme isoa nappia tulee neulottua kiinnikin huomattavasti nopeammin kuin 10 pientä.

Tällä hetkellä puikoilla on pinkit vauvasukat. Mielessä on jo seuraava projekti, joka saattaisi olla Charlotte Light Cardigan Madder Anthology 2:sta. Kaapissa olisi sopivasti mustaa lankaa, 50% villaa - 50% alpakkaa. Vahva tunne, että toimisi loistavasti käyttötarpeeni kanssa. Will see. Saattaa tässä joku Rikkekin tulla välityönä... Tai kesätoppi. Mitänäitänyon.

Rentouttavaa sunnuntaita, lukijat! 
Mä aion neuloa ihan koko päivän. Ja katsoa MM-Falunia. Loistava yhdistelmä.