Kevättä rinnassa...

Kevään lähestyminen saa kaipaamaan värejä. Harmaa on toki ykkönen, mutta asusteissa voi vähän irroitella.

Malli: Oma 48 s

Puikot: 2,5 mm

Lanka: Tukuwool yht. 32 g

Lapaset neuloin välityönä, kun villatakkiprojekti alkoi tökkiä. Lapasten valmistuttua alkoi villatakkikin edistyä kummasti, joten win-win-tilanne, selkeästi. Tukuwool on 100% villaa, joten kevyesti hankasin lapasia liotusvaiheessa ja lopputuloksena sain kivan tiiviin pinnan. Tukuwoolista tekisi mieli neuloa ensi talvea varten kaksinkertaiset lapaset. Ihana lanka.

Nyt vaan mieli halajaa jo kevät-/kesäneuleiden pariin. Madder julkaisi ihanan Simple pleasures- kokoelmansa, josta tekisi mieli neuloa kaikki. Selkeästi tällä hetkellä kaipaan puikoilleni kaikkea yksinkertaista ja ohutta. Harmaata ja vaaleaa, värejäkin. Saa nähdä, mikä tuon Charlotte Light Cardiganin jälkeen pääsee puikoille... 

Vielä on neuletakin vartalo-osaa jäljellä 5 cm, ennen kuin pääsee hihojen pariin. Niin lähellä, mutta niin kaukana. Neulot ja neulot, silti mitatessa mittaa on aina tullut vain sentti lisää. Huoh. Ja silti haaveilen ohuemmista langoista.... 

Tukuwool + Regia = Ihanat lapaset

Neuloin teinille lapaset. Jonnalta häälahjaksi saamasta Tukuwoolista, yhdistettynä Regian 4ply sukkalankaan. Mallikerta syntyi apinoituna Sannan sukista. Voisin sanoa, että toimii. Ja lanka on aivan ihana. Lapasten valmistuttua liotin niitä oikein reilusti, ( eli unohdin ne lavuaariin), mutta lopputuloksena olikin ihana pehmeys neuloessa hieman rasvaisen tuntuman sijaan.

Teinillä on melko iso käsi, joten nämä ovat kokoa 10", jos oikein aloitetaan käsinekokoja käyttämään.  Mallikerta ei tosin vaadi kuin parillisen määrän silmukoita, joten tämä on vapaasti kopioitavissa ja säädettävissä silmukkamäärien mukaan.

Instagramin puolella kysyttiin ohjetta näihin, joten tässä on jonkinmoinen ohje. Tai lähinnä nämä kai ovat allekirjoittaneen muistiinpanot... Jos ei aukea niin laittakaa viestiä, voin suomentaa tätä. Huomaa, että neulon vain englanninkielisiä ohjeita. Neulontasuomeni on vähän tuollaista tönkköä...

Ohje:

Fingering-vahvuinen lanka eli n. 400m/100g.

64 silmukkaa.

3 * kerros oikein, kerros nurin = 6 kerrosta ainaoikeaa

2 o, 2 n- joustinta 26 kerrosta.

Aloita mallineule, 6 kerroksen jälkeen aloita peukalokiila. Eli 2. puikon lopussa, kun jäljellä on 3 silmukkaa tee *M1r, neulo 2 s, tee M1l, neulo 1 s.* Toista ** joka 2.krs kunnes kiilaa varten on 20s. Neulo yksi kerros ilman lisäyksiä ja siirrä kiilan silmukat apulangalle tms. ja luo 2 silmukkaa kiilan kohdalle, jatka neulomista, kunnes lapanen peittää pikkurillin. Tee nauhakavennukset joka krs, kunnes silmukoita on 8 jäljellä. Katkaise lanka ja vedä silmukoiden läpi.

Peukalo:

Siirrä peukalon silmukat puikoille, 8s, 8s ja 4s sekä poimi 3. puikoille 4 silmukkaa lisää uusien silmukoiden luomisreunasta. Jatka mallineuletta, kunnes peukalo yltää kynnen alkuun. Neulo 2 o yhteen joka puikon alussa, kunnes 6 silmukkaa on jäljellä. Katkaise lanka ja vedä silmukoista läpi.

Neulo toinen lapanen peilikuvaksi. Eli peukalokiila 3. puikon alkuun.

Mallikerta:

Lämpimiä hetkiä lapasten parissa!

Schnee - vihdoinkin

On se. Mukava, iso, lämmin ja monikäyttöinen. Loppupäätelmä: kannatti siis neuloa. Tästä(kin) tuli hetkessä suosikkini. Veikkaan, että kevään lähestyessä uuden kevättakin ostaminen siirtyy (taas)- ja kuljen vain tässä. 

 Malli: Schnee

Lanka: Drops Lima 650 g

Puikot: 4,5 mm

Suosittelen siis lämpimästi tämän neulomista. Houkuttaisi neuloa tämä itselle uusiksi. Hiilen värisenä, esimerkiksi. Ihan hetkeen en varmaan neulo, kun on kaikenlaisia muitakin houkutuksia odottamassa, mutta some day, I hope. 

Helmineule on pintastruktuuriltaan kaunis. Ja olkapäiden lyhennetyt kerrokset ovat melko nerokas keksintö. Ohjeessa ei muutenkaan ollut mitään epäselvää tai epäolennaista. Hyvin kirjoitettu ja hyvin testattu ohje on oikeasti kyllä nautinto neuloa. Minun hermorakenteelleni ei ole sopivaa sellaiset voit tehdä a) näin b) näin tai vaihtoehtoisesti c) näin. En tee. Neulon sitten ihan kokonaan eri neuleen, sen sijaan, että neuloisin samasta ohjeesta joku sata eri variaatiota.

On tässä napitkin. Kolme isoa puista - kerrankin löytyivät heti nappikauppaan astuttuani. Ja vielä viikon sisällä neuleen valmistumisesta. 
Toim.huom. Kolme isoa nappia tulee neulottua kiinnikin huomattavasti nopeammin kuin 10 pientä.

Tällä hetkellä puikoilla on pinkit vauvasukat. Mielessä on jo seuraava projekti, joka saattaisi olla Charlotte Light Cardigan Madder Anthology 2:sta. Kaapissa olisi sopivasti mustaa lankaa, 50% villaa - 50% alpakkaa. Vahva tunne, että toimisi loistavasti käyttötarpeeni kanssa. Will see. Saattaa tässä joku Rikkekin tulla välityönä... Tai kesätoppi. Mitänäitänyon.

Rentouttavaa sunnuntaita, lukijat! 
Mä aion neuloa ihan koko päivän. Ja katsoa MM-Falunia. Loistava yhdistelmä.

Varaston arvon pienentäminen jatkuu...

Otsikosta saattanee arvata, että sukkaa pukkaa. Novitan Nalle-langat ovat marinoituneet kaapissa useamman vuoden. Itse asiassa ovat peräisin ajalta, kun Arne ja Carlos julkaisivat joulupallokirjansa. Ja siitä nyt on... mitä siitä nyt sitten on. Riittävästi kuitenkin. Nämä sukat menevät myös miehen työkaverille. En usko hänen olevan pahoillaan, vaikka värimaailmasta tulee mieleen palokärki. Aikaisempi valmistunut pari oli hänen mieleensä, koska varpaat eivät enää palele. 

 Malli: Perussukka 60s

Puikot: 3 mm

Lanka: Novita Nalle, Lang Yarns Novena yht. 110 g

Neulojalle palkitsevaa on myös arvioida langan kulutus niin, että projektiin saa oikeasti ihan maksimaalisen hyödyn jämäkeristä. Nyt ei sukkaa enää neulo Novitan keristä. Tai siis ainakaan näistä väreistä. Kaapin perältä löytyi edellämainitun joulupallohuuman jäljiltä 2 (?) aloitettua kerää valkoista Nallea. Puhtaan valkoisesta langasta ei saa mitään järjellistä aikaiseksi, joten taidanpa siirtyä epämukavuusalueelle ja värjätä ne. Joskus. Tai jos äiti värjäisi...? Tai ainakin opettaisi minut.

Onhan nämä tarkemmin katseltuna ihan hauskat. Ei kai jämälangoista aina tarvitse neuloa tasaraidallisia sukkia? 

Schnee on muuten jo valmis. Instan puolella seuraavat ovat jo nähneetkin kuvan. Blogiin neuletakki pääsee esittelyyn heti, kun 1) napit ovat löydetty ja ommeltu paikalleen ja 2) päivän valo sekä kuvaaja ovat samaan aikaan tavoitettavissa. 

Myrskyisää Lainan päivää, lukijat. Stay warm. 

Ei mitään uutta länsirintamalta...

Kyllä. Neuloin toisetkin Nalle-sukat ja jatkoin sitten Schnee- takkiani. Täällä ei siis tapahdu mitään neulemaailmaa mullistavaa. Kouluprojektit ovat lievästi sanottuna haastavia, joten aikaa neulomiseen ei työn ja opiskelun ohessa kovinkaan paljon jää. En ole päässyt vuoden vaihtumisen jälkeen yhtäkään kertaa Kerän neuletapaamiseen. Enkä Martinaan. 

Nämä sukat liittyvät yhä tuohon inventaarioon yhdistettynä miehen työkavereiden kulovalkean lailla leviävään akuuttiin sukkatarpeeseen. Pelastin siis taas yhdet 45 koon jalat paleltumiselta, ja varastoon jäi enää viininpunaista ja valkoista Nallea. Useamman vuoden tauon jälkeen, Nalle tuntui... yhä Nallelta, säikeistyvältä sekä muoviselta. Näistä on hankkiuduttava eroon. Jos nuo valkoiset värjäisi niin niistä voisi neuloa sukat vielä jollekin ei-asiaan-vihkiytyneelle. Esimerkiksi miehelle.

Raitaosuudet ovat Lang Yarnsin Novenaa. Lukuisista Rikke-pipoista jääneitä kerän loppuja. Kustannustehokas neuloja siis täällä vaan hei. Pysyy raaka-ainekustannusprosentti per työ kurissa, kun käyttää kaikki langan loput. Esimerkiksi tuota harmaata Novenaa jäi 15 cm:n pätkä viimeisen raidan jälkeen, joten kyllä kai tässä voi taputtaa itseään selkään. Ja piipahtaa Kerässä.

Kirjoitin viimeksikin niistä maltillisista lankavarastoistani. Ohessa todistusaineistoa, ettei jää ihan puheiden tasolle.

1. Villalangat, joissa alpakkaa, silkkiä tms.
2. Sukkalangat + 3 vyyhtiä Amsterdamin tuliaisia
3. Puuvillalangat
4. Villalangat

Off topic. Kaappi sijaitsee Pojan huoneessa ja ovessa on nähtävissä hänen varhaistuotantoaan.

Lankakoppa neulomistuolini vieressä. Tässä siis on kulloinkin puikoilla oleva projekti lankoineen sekä muutama kerä edellisistä odottamassa puikoille tai kaappiin pääsyä. Maltillista sanoisin. Kolmion rajalliset säilytystilat edellyttävät melko tarkkaa varastoseurantaa. 

Ihanaa talvipäivää teille lukijat! Sinne isojen tai pienten lankavarastojen äärelle. 
Pääasia on kuitenkin neulominen. 

Inventaarion tulos

Vuoden vaihteessa tehdään useassa yrityksessä inventaario. Varaston arvo on hyvä saada kirjattua ylös. Näin täälläkin tehtiin. Viime vuonna en ostellut lankaa ostamisen ilosta, ainakaan kovin usein, vaan useimmiten tiesin jo ostaessani, mitä langasta syntyy ja minkä verran lankaa tulee jäämään. Yleensä ei kovin paljon, vajaita keriä kuitenkin. Tästä syystä lankavarasto ei ole suuren suuri. 

Kaapissa kylläkin on pyörinyt jo vuosia esimerkiksi Nalle-lankaa muutama kerä. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, neuloin Nallesta raitasukat miehen työkaverille, jonka varpaat palelevat työmaalla. Raitaa ja joustinta, valmistuivat lentokone- ja automatkojen aikana. 

 Perussukka 60s

Lanka: Novita Nalle 110g

Puikot: 3 mm

Kaapissani alkaa olla jo huolestuttavan tyhjää. Toisaalta siellä on myös muutamia saatuja keriä, joista ei tule syntymään ikinä mitään, mutta en nyt roskiinkaan raaski heittää. Ihmisillä on taipumus kuvitella, että paljon neulova neuloo vaikka paalinarusta, kun niin tykkää neuloa. 
Kierto on siis saatu ideaaliksi. Ostetaan vasta, kun tiedetään niistä neulottavan jotain. Pieni käsivarastohan on pakko pitää jo ihan logistisista syistä. Kerä ei ole aina auki, eikä verkkokaupoista saa tunnin varoitusajalla inspiraation iskiessä lankaa kotiin. Onneksi. Joskus on ihan tervehdyttävää miettiä yön yli todellista tarvetta. 

Raitavimma ei ole siis mennyt minnekään. Vieläkään. Schnee on yhä puikoilla, muutamaa senttiä vaille resorin aloituksesta... Nyt on vaan sukkien tarve niin akuutti, että tehdäänpä toinen pari Nalle-sukkia toiselle (kateelliselle) työkaverille. Ja sukkakudin  mahtuu laukkuun huomattavasti paremmin kuin Schnee. 

Niin se matkan syy. On ylläolevassa kuvassa. Meidät siis vihittiin 17 vuoden seurustelun jälkeen. Ei voi kai kovin impulsiiviseksi syyttää. Onnelliseksi joka tapauksessa voi. Jos 17 vuoden jälkeenkin on täysin varma, niin voi kaikella todennäköisyydellä olettaa olevansa loppuelämänsäkin. 

Häämatka oli siis kahden yön reissu Amsterdamiin. Voisin asua siellä ympäri vuoden. Syödä luomuruokaa, pyöräillä, ulkoilla ja neuloa. Paratiisi. Kävelimme kolmen päivän aikana 45 kilometriä. Ostoksia ja hyvää ruokaa. Juustoja, leivonnaisia. Kävin myös ihanassa lankakaupassa, stephen+penelope,  ja ostin itselleni tuliaisia sekä tapasin Stephen Westin. Stephen siis asuu nykyään Amsterdamissa ja työskentelee kaupassa yhdessä Malian, omistajan, kanssa. Livenä yhtä aurinkoinen persoona kuin mitä oletinkin.

Tuliaislankoista tulee jossain vaiheessa huivi. Ainaoikeaa ehdottomasti. Quince co:n Tern, 75% villaa ja 25% silkkiä, fingering-vahvuisena. Ei voi epäonnistua. Vai mitä?

Täydellisen neuleen metsästys

Missioni on löytää täydellinen neulemalli. Westbourne on jo aika lähellä sitä, mutta aina kannattaa neuloa lisää, jos kuitenkin löytyy joku vielä parempi malli. Ehdokkaaksi pääsi Leila Raaben suunnittelema Stasis Pullover. Langaksi valkoitui tietenkin Isagerin Alpaca2, koska se on tällä hetkellä ehkä paras fingering-vahvuinen lanka neuleisiin. Kulutuksen kestävyydeltään se on erinomainen, kesällä valmistunut Westbourne on ollut tavattoman suuressa käytössä, mutta ainoastaan kainaloissa on pientä huopumaa.

Malli: Stasis pullover

Puikot: 2,75mm, 3 mm ja 3,5 mm

Lanka: Isager Alpaca2 yht. 255g

Lankavalintaan vaikuttaa suuresti myös se, että Kerä tuo maahan Isagerin lankoja. Tuskin olisin muuten ikinä edes tutustunut koko lankamerkkiin. Ja on tietenkin äärimmäisen houkuttelevaa päästä, mitä pikimmiten uuden kuorman saapuessa ihailemaan värejä. Ja tekemään valintoja.

Yllätin itseni neulomalla petroolin sinisen neuleen. Tai ylipäänsä sinisen. Pitkään jatkuneen harmaan kauden (joka ei tosin ole poistunut minnekään), on ihan mielenkiintoista huomata, että kyllähän sininen sopii minulle. Ei tosin kirkkaansininen tai vauvasininen, mutta petrooli ainakin. Olen siis valmis poistumaan silloin tällöin mukavuusalueeltani, melko avartavaa.

Olin joulun pyhät vapaalla ja koska alla oli melko raskas työputki, aika kuluikin pääasiassa neuloen. Syöden, juoden ja neuloen. Neule valmistuikin tapaninpäivänä ja pääsi heti pingotukseen. Neuloin ja pingotin hihoihin hieman ekstramittaa, koska minulla on ehkä keskivertoa pidemmät raajat. Sellaiset hihat, jotka ovat jotain väliltä 3/4 ja normaali, ovat oikeasti ihan suosta. Trust me. Tässä neuleessa on ylipitkät hihat, koska pidän ajatuksesta, että voin viileinä kesäiltoina vetää tämän ylleni, eikä ranteenikaan palele. Tai, että keväällä nahkatakin hihasta saa näkyä lämpöinen neule.

Malliltaan tällainen pusero ei ole mitenkään slimfit, mutta mielestäni kaarroke on onnistunut ollakseen kaarroke. Ei siis mitään suuria pusseja kainoloiden alla tai muuta epämukavaa. Varsin onnistunut neule, joka lunasti paikkansa vaatekaapissani välittömästi. Ei täydellinen, mutta melko korkealla omassa luokassaan. Podium-paikka sanoisin.

Niin ja vuosikin vaihtui! Monessa blogissa on esitelty vuoden aikana tehtyjä projekteja, mutta mä passaan. (En siis jaksa tehdä mitään kollaasia) Ei niitä kukaan kuitenkaan jaksa lukea, ja Ravelrystä löytää kaikki, mitä puikoilta on viime vuonna valmistunut. Siis jos kiinnostaa. Minä sen sijaan jatkan metsästystä. Seuraavana vuorossa Suvi Simolan suunnittelema Schnee.

Oikein lämpöistä ja neulerikasta vuotta teille lukijoille! Minä lähden tästä pikapuoliin toteuttamaan yhden unelmani ja huomenaamulla hyppään Finskin siiville. Viidestä vapaasta voi kolme vietttää ihan mainiosti Amsterdamissa. See ya.