Laatikosta paidaksi

Laatikkopaita oli hitti muutama vuosi sitten. Minä neuloin omani vasta nyt. Olisihan tämän voinut aiemminkin neuloa, sen verran usein on ollut päällä.

 Ohje: Laatikkopaita

Lanka: Lang Yarns Donegal 290 g

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Lankana siis Lang Yarnsin Donegal, ihana tweedmerino. Värikin on epätyypilliseen tapaan harmaan sijaan ruskea.

Taskut jätin pois. Syystä, että neuloin etu- ja takakappaleen valmiiksi ohjetta pienemmillä puikoilla. Pinnasta tuli ihana, mutta taskuihin ei olisi lanka riittänyt. 

Helmineule on kaunista ja oversize neule on aina hyvä. Ja ihminen selviää hengissä neulottuaan puseron paloina. Ei se hienoa ole, mutta ei kai kaiken tarvitse ollakaan.
Lopputulos ratkaisee.

Voisin neuloa toisen, jos onnistuisin löytämään mustaa tweed-tyyppistä lankaa. Tai kai sitä nyt onnistuisi löytämään, jos edes etsisi. Odotan ehkä salaa langan kävelevän vastaan.

Tämä talvi on ollut tuottoisin neulomisrintamalla naismuistiin. Aiemmat 2 vuotta opiskelin työn ohessa, joten priorisointi johti neulomisaikaan. Tällä hetkellä rentoutumisen huipentuma on istahtaminen omaan nojatuoliin kera neulomuksen. Aion nauttia koko sydämestäni, koska tilanne ei varmastikaan ole pysyvä. Edessä on vielä reilut kaksi viikkoa töitä ennen talvilomaa (lue:neulomislomaa). En m a l t a odottaa...

Neljästä vyyhdistä silkkiä..

Isabell Kraemerin suunnittelema Westbourne on jo aiemminkin hyväksi todettu malli. Sannan puseron innoittamana, tein minäkin oman versioni silkistä ja ilman raitoja. Pusero on ollutkin kovassa käytössä valmistumisensa jälkeen, silkki ihoa vasten on tosiaankin silkkiä. Ja ihana pehmoista sellaista.

Malli: Westbourne by Isabell Kraemer

Puikot: 3,25 mm ja 3,5 mm

Lanka: BC Garn Tussah Tweed 200g

En ole aiemmin neulonut 100 % silkkiä, mutta veikkaan, että neulon vielä jatkossa. Neulomistuntuma silkissä ei mikään ihana ole ja langasta irtoaa melkoisesti nöyhtää neuloessa. Kostutus ja pingotus tekevät taikojaan - ja yhtäkkiä valmiina onkin ihan paras neule. Tänä kesänä paita on kulkenut joko päällä tai laukussa lähes koko ajan. En olisi uskonut aiemmin, että silkki on kylmällä lämmin ja lämpimällä viileä. No, nyt uskon.

BC Garnin Tussah Tweed on mielestäni silkkilangaksi edullinen. 250 metriä sisältävä vyyhti maksaa Kerässä 13,50e ja neljästä vyyhdistä neuloo tällaisen 3/4-hihaisen neulepuseron. 
Ei voi kuulkaa valittaa - 200 grammaa silkkaa pehmeyttä. Tweed tekee pinnasta rouhean ja samalla taittaa silkin kiiltoa.

Aikaisemmin neulomani Westbourne on Isagerin Alpaca2-langasta. Erona villan neulomiseen silkki on jotenkin löysempää, joten pääntiehen neuloin ohjetta enemmän kerroksia, sekä kavensin samalla silmukoita, jotta paita oikeasti pysyy päällä eikä valahda olkapäille. 

Neule ei ole kärsinyt kassin pohjalla matkustelusta, mahtuu pienen tilaan ja on aivan ihana vetää päälle, kun sää taas yhtäkkiä viilenee. Säähän ei voi vaikuttaa, joten on pakko varautua asianmukaisin varustein.

Varsinainen urbaanineule. Vai mitä?

Big Yes for Light Trails

Ei näitä ohjeita ole ihan jonoksi asti. Siis sellaisia, jonka voisi neuloa useasti. Yleensä sen ensimmäisen (ja ainoan) jälkeen on sellainen olo, että Thank God It's Done. Suvi Simola on onnistunut Light Trails- ohjeensa kanssa niin täydellisesti, että ei voi kuin nostaa hattua. Kiitos Suvi! 
Luulen olevani melko lähellä täydellisestä neulepuseroa. Ehkä.

 Malli: Light Trails by Suvi Simola

Lanka: Malabrigo Sock, Persia, 272 g

Puikot: 3 mm ja 3,5 mm

Lankana siis Malabrigo Sock. Joka on edelleen yksi maailman ihanimmista lankoista, sekä neuloa että pitää. Tai ainakin tämänhetkisen kokemuspohjan valossa. Persiaa värinä on ollut siis jo esillä tässä huivissa ja aiempi Light Trails on esitelty täällä. Ostin Kerästä viimeiset 3 vyyhtiä ja hyvin riitti. 

Kuvausassistenttina toimi puoliso, joten kuvakulmasta päätellen kuvasimme vanhaa kannettavaa ja modeemia. No, kuka näitä laskee. 

Kuvausvaiheessa neule on ollut jo tovin käytössä, joten siksi vähän ryppyä yms.

Neule siis aloitetaan neulomalla nuo olkapaneelit ensin ja niistä sitten poimitaan silmukat etu- ja takakappaleeseen. Ei SAUMOJA! Yhtään. Neulomisfilosofiani kiteytyy kahteen asiaan 1) paloista en neulo ja 2) en pura. Virheet toki puran, mutta lähinnä tämä tarkoittaa sellaisia hutineulomuksia. Eli ohje tai lanka on tosi syvältä, mutta sisulla se neulotaan valmiiksi ja siirretään kaappiin odottamaan, että siitä tulee kiva. Ei ole vielä koskaan tullut, mutta who knows. On sitä maailmalla huomattavasti oudompaakin tapahtunut.

Toisaalta Jonnan kanssa joskus visioimme Kerässä pidettäväksi sellaista vaihtokirppistä. Eli tuot sellaiset neuletyöt, jotka eivät olekaan itseä puhutelleet sinne ja jollekin muulle ne voivat olla juuri se juttu. Mielestäni aivan briljantti idea. Vai mitä mieltä olette?

Olen talvilomalla. Neulomisaikaa siis runsaasti, vaikka oikeasti pitäisi tehdä opinnäytetyötä. Matkustin pariksi päiväksi neulomaan kotikotiin ja lenkillä törmäsin lapsuuden leikkihoodeille. Kyseisessä ojassa on kasteltu sukka jos toinenkin. 
Nyt tyydyin kuvaamaan polulta. Nössö.

Täydellisen neuleen metsästys

Missioni on löytää täydellinen neulemalli. Westbourne on jo aika lähellä sitä, mutta aina kannattaa neuloa lisää, jos kuitenkin löytyy joku vielä parempi malli. Ehdokkaaksi pääsi Leila Raaben suunnittelema Stasis Pullover. Langaksi valkoitui tietenkin Isagerin Alpaca2, koska se on tällä hetkellä ehkä paras fingering-vahvuinen lanka neuleisiin. Kulutuksen kestävyydeltään se on erinomainen, kesällä valmistunut Westbourne on ollut tavattoman suuressa käytössä, mutta ainoastaan kainaloissa on pientä huopumaa.

Malli: Stasis pullover

Puikot: 2,75mm, 3 mm ja 3,5 mm

Lanka: Isager Alpaca2 yht. 255g

Lankavalintaan vaikuttaa suuresti myös se, että Kerä tuo maahan Isagerin lankoja. Tuskin olisin muuten ikinä edes tutustunut koko lankamerkkiin. Ja on tietenkin äärimmäisen houkuttelevaa päästä, mitä pikimmiten uuden kuorman saapuessa ihailemaan värejä. Ja tekemään valintoja.

Yllätin itseni neulomalla petroolin sinisen neuleen. Tai ylipäänsä sinisen. Pitkään jatkuneen harmaan kauden (joka ei tosin ole poistunut minnekään), on ihan mielenkiintoista huomata, että kyllähän sininen sopii minulle. Ei tosin kirkkaansininen tai vauvasininen, mutta petrooli ainakin. Olen siis valmis poistumaan silloin tällöin mukavuusalueeltani, melko avartavaa.

Olin joulun pyhät vapaalla ja koska alla oli melko raskas työputki, aika kuluikin pääasiassa neuloen. Syöden, juoden ja neuloen. Neule valmistuikin tapaninpäivänä ja pääsi heti pingotukseen. Neuloin ja pingotin hihoihin hieman ekstramittaa, koska minulla on ehkä keskivertoa pidemmät raajat. Sellaiset hihat, jotka ovat jotain väliltä 3/4 ja normaali, ovat oikeasti ihan suosta. Trust me. Tässä neuleessa on ylipitkät hihat, koska pidän ajatuksesta, että voin viileinä kesäiltoina vetää tämän ylleni, eikä ranteenikaan palele. Tai, että keväällä nahkatakin hihasta saa näkyä lämpöinen neule.

Malliltaan tällainen pusero ei ole mitenkään slimfit, mutta mielestäni kaarroke on onnistunut ollakseen kaarroke. Ei siis mitään suuria pusseja kainoloiden alla tai muuta epämukavaa. Varsin onnistunut neule, joka lunasti paikkansa vaatekaapissani välittömästi. Ei täydellinen, mutta melko korkealla omassa luokassaan. Podium-paikka sanoisin.

Niin ja vuosikin vaihtui! Monessa blogissa on esitelty vuoden aikana tehtyjä projekteja, mutta mä passaan. (En siis jaksa tehdä mitään kollaasia) Ei niitä kukaan kuitenkaan jaksa lukea, ja Ravelrystä löytää kaikki, mitä puikoilta on viime vuonna valmistunut. Siis jos kiinnostaa. Minä sen sijaan jatkan metsästystä. Seuraavana vuorossa Suvi Simolan suunnittelema Schnee.

Oikein lämpöistä ja neulerikasta vuotta teille lukijoille! Minä lähden tästä pikapuoliin toteuttamaan yhden unelmani ja huomenaamulla hyppään Finskin siiville. Viidestä vapaasta voi kolme vietttää ihan mainiosti Amsterdamissa. See ya.

Äiti pojalleen paidan neuloi...

Mission completed. 

Neulepaidan malliksi valikoitui Jared Floodin Cobblestone. Ei muuten ole ihan suunnattoman paljon kivoja miesten neulepaitojen malleja Ravelryssä. Ihan mikään fingering-vahvuinen projekti ei tosiaan houkutellut. 

Langaksi valitsin Alpakkajuhlien kunniaksi Dropsin Nepalin, jota kuluikin sitten vaatimattomat 18 kerää... Pehmoinen lanka, joka ei kutita atoopikkoakaan. 
Ohjeesta sen verran, että koot ovat melko reiluja. Valitsin mittojen mukaan L-koon, vaikka ilman mittaamista olisin automaattisesti alkanut neulomaan XL-kokoa ja siihen olisikin sitten mahtunut varmaan kaksi Poikaa. Kerrankin olin kaukaa viisas.  Mallitilkkuja kun en harrasta. Enkä aio harrastaa tulevaisuudessakaan.

Neulepaita on ollut sekä neulojan että tilaajan mieleen. Hyvin pitänyt muotonsa eikä lanka ole nyppyyntynyt, vaikka on kyllä melko kovassa käytössä. Paras kiitos on se, että näkee neuleen olevan mieleinen. 

Jouluvapaat ovat jo ihan nurkan takana. Koulusta on jo joululoma, töistäkin joulun pyhät vapaata. Oi, mikä ihanuus. Koti on siivottu, lahjat ostettu ja seuraava neuleprojekti on jo hyvässä vauhdissa puikoilla... 

Joulun aika on tarkoitus rentoutua. Ajattelin jopa viettää taukoa sosiaalisesta mediastakin. Ihan vaan olla. Lukea kirjoja, neuloa, syödä ja vähän sukuloida. Kolme päivää on lyhyt aika, mutta sitäkin tarpeellisempi tauko kaikesta ja kaikkeen. Nauttia kaikkein rakkaimpien seurasta ja unohtaa arjen hektisyys edes hetkeksi. Käydä hautausmaalla, juoda glögiä ja painaa poski tuon toisen poskea vasten. 

Oikein rauhaisaa joulun aikaa teille jokaiselle! 

Ostin joulukukan, Mies on laskenut viereen kynänsä. 

Kirvesmiehen jouludekoraatio. 

Isager Alpaca 2 - love

Olen elossa, vaikkakin lomalla. Blogin kirjoitustahti on häilyvän heikko johtuen tästä saattohoidossa olevasta läppäristä, joka ei saa vielä eutanasiaa, koska priorisoin sen Amsterdamin matkan ykköseksi. En jaksa tapella viikottain kaikkien mehdollisten ja mahdottomien liitännäisten kaatumisella, mutta now I'm here. Ja oon mä neulonutkin.

Malli: westbourne [Kinu love]

Lanka: Isager Alpaca 2, 220 g

Puikot: 3 mm ja 3½ mm

 

Isagerin Alpaca 2 on ehkä yksi maailman ihanimmista langoista. Tällaiselle herkkähipiäiselle tuollainen merinon ja alpakan sekoitus toimii mitä parhaimmin. Ei kutita.

Nyt sää suosii, eikä ole tarvetta tällaiselle villaneuleelle, mutta käytössä tämä on silti jo ollut. Esimerkiksi aamuvarhaisella mukava yhdistää shortseihin ja keveyden ansiosta ei paljon kassissa paina. Tykkään. Todellakin.

Olen jo tämän jälkeen neulonut pellavalankaa ja nyt olen jo siirtynyt puuvillaan. Ensin piti virkata ihania kesäpussukoita, mutta ranne ei kestänyt virkkaamista, vieläkään. Höh. Aloitin neulomaan sitten kesäkassia... Kassejahan ei ihmisellä voi koskaan olla liikaa.

Senaikaista...

Neuloin itselleni pipon. Juhannusviikolla. Mallinkin nimi osuvasti senaikainen. Kyllähän se melko senaikaista oli, kun lämpötila ei kymmentä astetta saavuttanut, joten kai sellaista voi pipokeliksi kutsua...

 Malli: Contemporary

Lanka: Debbie Bliss Baby Cashmerino

Puikot: 3 mm ja 3½ mm

Aivan takuuvarmaa Veeraa tämäkin ohje. En ymmärrä, miksi en ole tätä aiemmin neulonut, vaikka on suosikeissa keikkunut jo pitkään... Suosittelen kyllä ehdottomasti ottamaan tämän puikoille, jos et ole vielä tätä neulonut. Aion tehdä tämän vielä harmaanakin (tietenkin) versiona, sillä ihan mukavaa löytää toinen luottopipomalli Rikken lisäksi.

Nyt puikoilla on jo toista luottosuunnittelijaa Isabell Kraemeria.Tästä tulee Westbourne ja malli on aivan huippu ihana, Isagerin Alpaca2- langasta nyt puhumattakaan. Raitaa tosin tulee, yhä edelleenkin... Juhannuksen kökkökeleillä tätä valmistui huikeaa vauhtia, kun sisätiloissa oleltiin.

Helmasta ei puutu kuin 7 senttiä ja sitten pääsee hihojen kimppuun. Seuraava projekti nimittäin on jo odottelemassa pääsyä puikoille...

Lämpimämpää alkavaa heinäkuuta toivotellen! 

Pientä vihjettä kesästä ja pari sanaa virkkauksesta...

Jätin otsikosta pois raitasanan, ettette ihan kyllästy. Joka tapauksessa raitaa täällä vaan valmistuu, ainakin puikoilta.

Isabell Kraemerin neuleohjeet ovat suosikkejani, tämänkin ohjeen jälkeen. Yksinkertaisuus vaan useimmiten on se juttu, ainakin tällaisissa perusneuleissa. Musta ja valkoinen toimii aina.

 Malli: ... a hint of summer

Lanka: Wollmeise Lace 81 g, 

BC Garn Silkbloom Extrafino 86 g

Puikot: 3½ mm

Olen pitänyt tätä jo melko paljon, koska tämä on aika näppärä kesäneule. 160 grammaa kassissa ei saa aikaan mitään kulumaa selkään, rypistyminen ei haittaa ja keveydessään tämä on kiva. Eli nimensä mukaisesti aika ihana kesävaate Suomen melko haastaviin sääoloihin. 

Täydellisessä elämässä kaikki olisi täydellistä. Ei ole, koska ongelmana on valkoisen langan nyppyyntyminen - damned. En osaa käyttää käsilaukkua muuta kuin postinkantajan tapaan. Ei hyvä. Turvavyö aiheutti samanlaista nuhjaantumista, ja sitä en ainakaan voi lopettaa käyttämästä. En anna asian haitata minua, neule on ihana ja koska lanka ei sinänsä mene rumannäköiseksi aion pitää neuletta ja paljon. Ja neuloa uuden sitten kun tämä on tullut tiensä päähän.

Olin viime viikolla siellä Molla Millsin kurssilla Kerässä, josta kerroinkin. Oli aivan mieletöntä! Sisäinen virkkurini löytyi kurssilla. Liekö Mollan vai mukavan porukan ansiota. En ole viime vuosina (jos koskaan) juurikaan virkkaillut, mutta veikkaan, että tästä kesästä tulee varsinainen Summer of Crochet. Mun on nimittäin saatava kaikki uuden Virkkuri asusteet ja laukut. Erivärisinäkin vielä. Yhdistelmiähän ei olekaan kuin joku miljoona. Piece of cake siis.

Malli: Kuutio-reppu by Molla Mills

Lanka: Catania Grande 50 g per väri

Koukku: 4 mm

Tämä on ensimmäinen tuotos. Aloitettu kurssilla koukulla 3½ mm, mutta kolmasosan virkattuani purin ja aloitin 4 mm:n koukulla, koska lopputulos muistutti jo enemmänkin Kevlar-liiviä. Reppua tästä ei tule, olkalaukuksi muuttuu, kunhan löydän nahkaa, josta tehdä hihnat. 

Oletteko muuten lukeneet uutta Knitsceneä? Sisältää muuten aivan ihania kesäneuleohjeita, mm. Linum Tee, Bokeh Tank ja Argon Tee. Missäköhän välissä ehtisi tuollaisia neuloa, kun tämä virkkausmode on nyt pahasti päällä. Asian saa tosin ratkaistua menemällä Kerään ja huomaamatta onkin ostanut langat johonkin noista. 


Aamun voi aloittaa näinkin terveellisesti ja nautiskella vapaapäivänään ihanista vieraista, käsitöistä ja herkullisesta ruoasta... Näin mä aion tehdä. 

Oikein hyvää tiistaipäivää!

Suomen suosituin vai ihan vaan neule...

Tein itselleni neuleen. Robinin. Robin on Suomen suosituin popartisti Googlen mukaan. Ja ihan kelpo neuleen sain minäkin aikaiseksi, vaikka välillä meinasi usko loppua.

Malli: Robin by Josée Paquin

Lanka: SMC Highland Alpaca Fino 190g 

Drops Baby Alpaca Silk 57g

Puikot: 3 mm ja 3½ mm

Neule valmistui kyllä jo kuukausi sitten, mutta olen ollut niin käsittämättömän kiireinen, etten ole sitä ehtinyt täällä esitellä. Pusero on ollut päällä useasti, eikä siis ennakkoaavistuksista huolimatta valmistunutkaan liian isona. Itse asiassa etuosaa olisi voinut neuloa hieman alemmas, mutta hyvä näinkin.

Lankaa ei kulunut kovinkaan paljon, joten tämä on ihanan kevyt, pehmeä ja lämmin. Ei kutita tai ahdista, joten sopii hyvin allekirjoittaneelle. Lankaa olisi varastossa vielä toinen mokoma, mutta nyt en hetkeen neulo mustaa lankaa enkä kolmosen puikoilla. Tai en ainakaan ennen kuin nykyinen projekti on valmis. 

Voisin kyllä ajatella neulovani tällä mallilla toistekin, jos olisi sellainen tilanne, ettei Ravelryssä olisi tsiljoonaa mallia odottamassa puikoille pääsyä. Kevään tullen voisi tietenkin ajatella vaihtavansa villasta puuvillaan, mutta ei ihan vielä. Comfort Zone on jo raglankavennuksissa ja jännitys tiivistyy, että joudunko alkaa huutelemaan Kerän suuntaan vielä yhden Cascade-vyyhdin toivossa... 

Edessä on huima neljän päivän vapaa, joten luvassa on paljon neulontaa, tallennettujen tv-ohjelmien katselua ja lisää neulontaa. I like. 

Hyvää viikonloppua, lukijat!

Tein itselleTein itselMä silmiäni usko en
kun se tyttö teki sen
täydellisen frontside ollien
Read more at http://www.lyrics.com/frontside-ollie-lyrics-robin.html#Db44xJSAZYGv5h7H.99

Mä silmiäni usko en
kun se tyttö teki sen
täydellisen frontside ollien
Read more at http://www.lyrics.com/frontside-ollie-lyrics-robin.html#Db44xJSAZYGv5h7H.99

Keveitä polkuja...

Se on valmis. Vihdoinkin. Kevyt polku kuljettavaksi eli Light Trails.

Light trails
Puikot: 3 ja 3½ mm
Lanka: Fleece Artist Blue Face Leicester 2/8

Kuvauspaikka niinkin tyylikäs kuin työpaikan pukuhuone. Neule oli jo käytössä, kun muistin, etten ole kuvannut koko komeutta. Oli siis tartuttava toimeen ennen kuin unohtuu lopullisesti. Tai ennen kuin näyttää vuosisatoja vanhalta. Kumpainenkin!

Yksin kuvatessa on varsin vaikea välttyä pönöttävältä kuvausasennolta. Varsinkin jos kello 6.50. Toisaalta neuleen malli antaa ehkä vaikutelman keskivartalon sisältävän jotain muutakin kuin vatsalihakset, mutta luulenpa neuleen laskeutuvan jatkossa paremmin, kun tuon blokkauksen jälkeinen jäykkyys hupenee. Ja jos ei laskeudu, niin ei haittaa sekään. Käytän silti.

Malli on aivan ihana ja lanka samoin. Painoa neuleella 225 grammaa, joten oikeastikin tuntuu, ettei päällä todellakaan olisi 100% villaa oleva neule.
Tästä tulee sellainen luottoneule, tiedän sen jo nyt. Nähtäväksi jää, miten lanka kestää käytössä - varsinkin jatkuvassa sellaisessa. Toivottavasti hyvin.

Kymmenen viikkoa talvilomaan. Viikko talvilomaan opiskelusta. Kaksikymmentäyksi viikkoa kesälomaan. Ihan muutamia specsejä mainitakseni. Näillä mennään!

Hauskaa lomaa niille lukijoille, joilla se on lähempänä! 
Ja muille lukijoille ainakin hauskaa viikonloppua, hyvää ystävänpäivää ja antoisaa Neulojien yötä, ihan vain muutamia mainitakseni!


 

Valmis!

Makasin illalla sängyssä ja pohdin tuota tunikaa... Päätin, että aamulla kokoan sen. En kestäisi katsella sitä puolivalmiina ja saattaisin jopa pikaistuksissani nakata sen roskiin. Joten rehellisyyden nimissä kolmen päivän vapaat kuluivat tämän kanssa. Valmista on. Paremman kuvan saatte, kun joku perheen Miehistä saapuu kotiin. En lähde mitään "peilin-kautta-teinikuvaa" ottamaan...

Malli: Valkoinen liehukepusero, ohje 29 Moda 1/2013
Lanka: Love Soft 8/4
Puikot: 3 mm

Seuraava projekti on tehdä tämä Novita Purosta. Löysin langat Valintatalon alekopasta. Tuon kolmosen puikoilla tikuttamisen jälkeen, tuntuu kuin neule valmistuisi kuin itsestään kutosella suihkien. Eilisiltana tosin 2 tuntia tahin, kun kaarrokkeen korotusosaa tein. Aina näytti jäävän löysä silmukka, josta luonnollisena seurauksena oli reikä. Ei auttanut muu kuin googlettaa kerratun silmukan teko. Ja sitten kokeilla ja purkaa, kokeilla ja purkaa, kunnes lopulta klo 23.30 lopputulos miellytti tai ainakin uni vei voiton. Ainakin aamulla korotusosa näytti ihan kivalta. 

Tästä olisi tavoitteena saada sellainen "kevättakki". Farkut/hame ja tämä päälle, ja olisin valmiina lähtemään kauppaan tai töihin. Pitkiä neuletakkeja on kaapit väärällään, mutta ne eivät oikein iske. Haluan uuden ja lyhyen. Nyt ehtii vielä hieman kutoa ennen kuin yövieras saapuu ja työrupeama taas alkaa...