Päivänvarjo

Neuloin vihdoin minäkin Janina Kallion suunnitteleman huivin. Ymmärrettävästi muut ovat jo neuloneet näitä useita ennen kuin allekirjoittanut herää asiaan... Ostin kolme Janinan neulemallia kesällä ja Kerän Jonnan annettua vyyhdin Väinämöistä ei tarvinnut kauan miettiä, mitä neuloisi. Parasolin, tietenkin. 

Malli: Parasol

Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, Hopea, 83 g

Puikot: 3,5 mm

Ainaoikeinneule ja langankierrot miellyttävät tällaista ihmistä, joka ei pitsistä juuri perusta. Ja tuollainen hopeinen harmaa on omiaan malliin. 

Jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä kannattanut neuloa hieman isompi huivi. Ei tämäkään pieni ole, mutta olisi ehkä vielä parempi isompana. Toisaalta tämä voi mennä joulupaketissa ilahduttamaan jotain pienempää ihmistä.

Opiskelut alkavat olla loppusuoralla, joten blogin päivitystahtikin saattaa vilkastua, kun aikaa riittää muuhunkin... Ja voi elämä, miten paljon ehdin sitten neuloa. I h a n a a!

Iloa ja väriä...

Neuloin huivin. Värikkään, pitkän ja kevyen. Tarkoituksena oli siis kuluttaa mahdollisimman paljon fingering-vahvuisia jämälankoja, joita on erinäisistä projekteista jäänyt. Langat ovat pääasiassa Isagerin Alpaca 2:sta, Tukuwoolia ja musta on Wollmeisen Lacea.

Idea tähän huiviin lähti Astan neulomasta huivista, ja pitkä, suora huivi kaapistani on puuttunutkin. Päällystakkien väri kun on useimmiten musta, joten väriä sai ollakin, runsaasti.

Huivi on siis sileää neulosta, ainoastaan päissä on muutama sentti ainaoikeaa. Huivi saa siis ihan rauhassa rullaantua - ja rullaantuukin.

Keveyden ansiosta tämä ei paljon kaulassa tai kassissa paina. Saattaa päästä siis käyttöön jo kesälläkin. (Jos vanhat merkit pitävät paikkansa.)

Aurinkoista kevätsunnuntaita!

Harmaan ja mustan liitto

Harmaa ja musta. Toimii. Pendulum mallina samoin. 
Jos ei menisi lahjaksi, pitäisin tämän ehdottomasti itselläni. Kolmatta Pendulumia en välttämättä jaksa tehdä, ainakaan ihan hetkeen. 

Ei sillä, että ohjeessa olisi jotain ärsyttävää vaan lähinnä se, että syksyn aikana on ilmestynyt niin paljon kaikkia uusia malleja, joita pitäisi ehtiä saamaan puikoille. Puhumattakaan niistä aiemmin ilmestyneistä... Oravan pyörä, sanoisin.

Malli: Pendulum

Lanka: Isager Alpaca2 ja Wollmeise Lace

Puikot: 3,5 mm

Tällä lankayhdistelmällä huivista tuli huomattavasti ilmavampi kuin oma Malabrigo Sockista neulottu versio. Siksi ehkä hieman kateellisena paketoinkin tätä joulupakettiin...

Huivi istuu malliltaan todella hyvin kaulaan. Ei mitään ihme kikkailuja peilin edessä vaan kaulaan kietominen. Ja that's it. 

Joulun jälkeen tähän kietoutuu äitini. Toive joulupukille siis toteutui. 

Edessä on vapaa viikonloppu, joka toivottavasti sisältää runsaasti neulomista. Cobblestonen edistymistä ja ehkä vähän muutakin. Glögiä, kynttilöitä ja ehkä jopa joulutorttuja. Ei oikein mitään lisättävää. Neulomisiin!

Vaaleanpunaista unelmaa...

Paras ystäväni täyttää lokakuussa pyöreitä vuosia. Ystäväni tuntien, mitään massiivisia juhlia ei ole tulossa, mutta haluan ehdottomasti antaa lahjaksi jotain käsin tehtyä, koska ystäväni ei ole neulojaihmisiä.

Nähdessäni tämän Jonnan aloittamana Kerässä, tiesin heti löytäneeni oikean mallin ja langan. Ihana huivi valmistuu vain yhdestä kerästä Isagerin Alpaca  1:stä, ja on silti ihan riittävän iso sekä ainakin ihanan kevyt.

Malli: Krakasjal

Lanka: Isager Alpaca 1, 50 g

Puikot: 3,5 mm

Pintaneule on todella helppo oppia ulkoa, vaikka saksankielisen ohjeen nähtyänikin ensimmäinen ajatukseni oli, ettei tämä voi onnistua. Viimeksi saksaa on tullut luettua lukiossa, ja siitä on nyt kuitenkin vierähtänyt jokunen vuosi. Onneksi Jonna auttoi ja Ulla-neuleen saksa-suomi-neulesanastosta pääsi tarkistamaan, jos epätoivo iski.

En ole aiemmin neulonut mitään tästä Alpaca 1:stä. Taattua Isagerin laatua ja ihanan pehmeä. En pidä ollenkaan mohairlangoista niiden "karvojen" vuoksi, ja aluksi olin tämänkin langan kanssa paniikissa, kun oma paita näytti neulonnan jäljiltä ihan vaateharjalta. Pelko osoittautui turhaksi, koska kastelu vei irtokarvat mennessään ja toisaalta ystävänikään ei ole yhtä neuroottinen niiden suhteen kuin minä.

Huivi muuten valmistui ihan parissa illassa telkkaria katsoessa, joten tällaisen voisi tekaista itsellekin. En ole pitsihuivi-ihmisiä, mutta tämä toisi vaihtelua noihin ainaoikeinneulos-huiveihin, joita kaapeista löytyy jo muutama. Ei pitsineuletta, mutta kuitenkin jotain. 

Oletteko muuten tutustuneet Brooklyn Tweedin Fall14-ohjeisiin? Apua. Voisin neuloa ne kaikki, vaikka ovatkin kappaleina neulottavia. Tai ainakin tällä hetkellä kuvittelen niin. Neulottua toki saisinkin, mutta kokoaminen olisikin sitten ihan toinen asia... 

Töissä ollut kuitenkin hallittua ja hallitsematonta kaaosta, joten en ole ehtinyt Kerään. Jouduin perumaan Molla Millsin kurssinkin, joten mielestäni korvaukseksi mielipahasta voin mennä ostamaan langat esim. tähän ihanuuteen. Vai mitä?

Oikein rentouttavaa sunnuntaita lukijat - minä aion siivota auton, ja neuloa sukat loppuun!

Heilurihuivi...

Ostin Amsterdamin reissulta tuliaiseksi itselleni Malabrico Sock- lankaa kaksi vyyhtiä. Jo kaupassa niitä hypistellessäni päätin, että huivi niistä tulee, koska eipä tuollainen vahvistamaton villa ole oikein omiaan sukkiin. Huivimallia valitessani kriteereinä olivat aina oikein- neulos ja symmetrisyys. En oikein osaa käyttää kovin epäsymmetrisiä huiveja, kun tuntuu, että aamulla menee tunti peilin edessä huivia asetellessa. 

Malli: Pendulum

Lanka: Malabrigo Yarn Sock 152 g

Puikot: 3,5 mm

Lankana Malabrigo Sock on kyllä aivan ihana. Pehmeä tuntuma ja värit ovat niin eläväisiä. Oikeasti aivan huippu huivilanka. Olen varma, ettei tämä jäänyt ainoaksi neuletyöksi kyseisestä langasta. 

Värit tuovat väkisinkin mieleen Rauman Lukon (=Suomen parhaan jääkiekkojoukkueen) ja Ruotsin. Värejä valitessani en kylläkään ajatellut kumpaakaan, valitsin vaan spontaanisti kaksi mielestäni kauneinta väriä. 

Huivin valmistuttua havaitsin tarvitsevani uuden takin. Sellaisen syystakin, joka sopii huiviin. Esimerkiksi sinisen parkan. Eli tuli taas halvaksi tämäkin huivi... 

Huivi on malliltaan oikein kiva. Oikeasti helppo heittää kaulaan eikä kuitenkaan liian pitkä tai liian lyhyt. Tykkään. Arkikäyttöön mitä parhain. Aamuisin kelpaa värjötellä bussipysäkillä, kun ei ainakaan kaulaa palella...

Syksy on virallisestikin täällä ja kaikki ihanat lämpimät neuletyöt pääsevät käyttöön sekä uudet puikoille. Mikäs sen ihanampaa!

Pellavaa, kyllä kiitos..

Blogi on selkeästi ollut heitteillä... Muutos parempaan on saapunut, koska kotiutin itselleni uuden Macin tuon saattohoidossa olleen Asuksen tilalle. Siis jos tätä päivitystahtia vielä joku jossain seurailee.. Neulonut olen kuitenkin kuin viimeistä päivää. Tai varastoon stressaavaa ja kiireistä syksyä varten. 

Malli: Linum Tee

Lanka: Quince co, Sparrow 206 g

Puikot: 3,5 mm ja 4 mm

Tämä Linum Tee valmistui viime kuussa. Ja juuri sopiville ilmoille. Neljän viikon vuosilomasta kun reilut 3 viikkoa oli hellettä. Neule on ihanan pehmeä päällä, vaikka neuloessani sain kyllä langan oikean käden etusormeen haavan. Alla voi käyttää toppia, paitaa, mekkoa - tai olla käyttämättä. 

Love it. Ja vaikka Kerässä lankaa valitessa epäilin hiukan väriä, niin loppujen lopuksi ihan turhaan. Pidän väristä, eikä vyyhdillä niin limeltä vaikuttanut lanka näytä yhtään samalta valmiissa neuleessa... Kerän Jonna teki oman versionsa Isagerin Plant Fiber- langasta ja voi kuinka houkuttaisi tehdä toinen... 

Sukkia olen neulonut tässä välissä, mutta niistä postausta luvassa myöhemmin... Tänään piipahdin töiden jälkeen Kerässä, ja puikoille pääsi heti suloinen Kraka pintaneuletta oleva huivi Isagerin Alpaca 1:stä... Saksankielisestä ohjeesta Jonnan ja lukiosaksan avustuksella...

Ihanaa syksyistä loppuviikkoa kaikille! 

Raitamania

Minulla on raitakausi. Eipä taida yllättää blogini lukijoita... Asian myöntäminenhän koetaan kuitenkin ensi askeleena toipumiseen - en tosin tiedä haluanko edes toipua tästä. En ainakaan vielä. Saatte siis lukea näitä raitaneulepostauksia, öö toistaiseksi.

 Malli: Curvy Moon

Lanka: Wollmeise Lace-Garn ja Drops Baby Alpaca Silk yht. 100g

Puikot: 3½ mm

Näin tämän huivin ensi kerran Pujoliivin blogissa ja päätös tämän neulomiseen syntyi välittömästi. Mitä mainioin keväthuivi - musta ja valkoinen toimii aina. Onneksi on sellaiset lankavarastot, ettei tarvinnut tällä kerralla lähteä merta edemmäs kalaan. Huiviin muuten ei kulu juurikaan lankaa, joten tämän tekee vähän vähemmistäkin varastoista.

Malli on helppo, ohjetta ei tarvitse seurailla koko aikaa. Tosin minä onnistuin alussa sössimään tämän jotenkin kummallisella tavalla - päättelin ohjeen jatkuvan aivan eri tavalla. Eli kannattaa kuitenkin lukea se ohje, ettei vaan lue aloitussilmukoiden määrää ja jatka päättelemällä... Saattaa nimittäin joutua purkamaan. Tein tähän Pujoliivin tavoin yhden puolikuun enemmän, saadakseni hieman enemmän mittaa. Kannatti, sillä nyt menee sopivasti kerran kaulan ympäri - jättäen kuitenkin nuo päät kivasti roikkumaan. Lyhyempänä ei muoto pääsisi yhtä kivasti esille.

Huiveja voisi neuloa joulupukin pakettiin, jos tajuaisi aloittaa ajoissa. Valmistuuhan tämä aika nopsaan, mutta ei samaa mallia viitsi neuloa montaa peräkkäin ilman kyllästymistä. Ainakaan joulukuun alussa ihan paniikissa. Eli periaatteen tasolla ymmärrän, miten joululahjojen tekemiseen pitäisi valmistautua, käytännön tasolla toteutus ontuu... 

Ulkona on kuitenkin mitä mainioin kesäkeli, joten mietitään niitä joululahjoja sitten joskus. Ehtiihän niitä. Sitä paitsi, piipahdin eilen tentin jälkeen Kerässä ja ostin aivan ihanaa BG Garnin Silkbloom Extra Finoa. Se kuuluu Wollmeise Lace-Garnin kanssa mun seuraavaan raitaprojektiin...

Kesäistä sunnuntaita kaikille - ulkona tai sisällä!

Erilaisia linjoja...

Different Lines
Lanka: Isager Strik Alpaca 2 molempia värejä 47 g
Puikot: 3½ mm

Sain valmiiksi sen aiemmin mainitsemani Veeran suunnitteleman huivin. Täällä oli eilen sellainen tuuli, että teatteriin lähtiessäni vetäisin huivin kaulaani. Ollessani yksin kotona, kikkailin sitten lähes bussista myöhästymiseen saakka kuvien kanssa... Ilman sen suurempaa menestystä, as you can see....

Malli on todella kiva, eikä lankakaan suuremmin kutita. Pikkuisen kylläkin. Ärsyttävää sinänsä, koska haluaisin pitää huivia usein ehkä jopa aina. No, mä siedätän itseäni. Tykkään väreistä ja tämä on ihanan kevyt, lanka on Isageria. Pehmoista neuloa ja muutenkin varsin laadukasta lankaa. Ostan jatkossakin, kutisee tai ei.

En pidä sinisestä. Paitsi petroolista. Näistä tulee huivi mun kaverille, tai ainakin tuosta sinisestä. Tuolla väriyhdistelmällä saatetaan saada aikaan Suomen lippu. Mustan kanssa saattaisi toimiakin. Jää nähtäväksi, koska tämä ei pääse puikoille vielä hetkeen aikaan. 

Näistä tulee jotain ihanaa kummitytölleni ja hänen siskolleen. Nämä niin näppärästi tulevat parissa päivässä tuohon lähi Siwaan Tapion kaupasta... Vähän turhankin näppärästi, etten sanoisi...

Kävin Ikeassa ja ostin tauluun joulukortit, niiden kasvikorttien tilalle. Edes vähän joulun tunnelmaa... Olen tänä vuonna kaikki joulun pyhät töissä. Ei oikein edes löydä sellaista joulumieltä, jotenkin se rentoutuminen odottaa vasta sitten 30.päivä, kun töistä tullessaan tietää seuraavat 6 päivää viettävänsä vapailla.

Tietenkin meillä koristellaan koti ja teen jouluruoat, ei kai koko perheen tarvitse viettää ankeusjoulua mun työvuorojen takia... Joulukoristeiden kanssa elän nyt jonkin asteista murroskautta, vähemmän on enemmän ja tuollainen retroteema, mikä noissa korteissakin on, tuntuu nyt mieleiseltä. Uusia koristeita en kyllä voi tänne ostella, kellarikomero halkeaa vanhoistakin. Minne nekin voisi kierrättää....

Elämme työkaverini kanssa vaihdantataloudessa. Minä neulon ja saan vaihdossa kaikkia ihania teelaatuja. Ei ole kuulkaa yhtään hullumpi vaihtokauppa. Joulutee on korkkaamatta, mutta taidanpa tänä viikonloppuna hauduttaa ensimmäisen kupillisen. 

Huomisen vielä aherran töissä, mutta sitten nautiskelen 3 päivän vapaista, joihin kuuluu mm. Helsinki + Depeche Mode + hotelliyö. Ihan kaksin! 

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille, uusille ja vanhoille lukijoille!

Beauty of grey

Tasaisen harmaata... Syksy on selkeästi täällä. Värivalinnat sen verran radikaaleja... Enpä ole kuitenkaan sortunut lankoja ostelemaan, vaan ihan kaappeja yhä tyhjennellään!

Honey cowl
Puikot: 5 mm
Lanka: Karisma 150g

Mulla oli yhä edelleen sitä Karismaa, josta päätin sitten vihdoin tehdä tuon Honey Cowlin. Olenn onnistunut sen töistä lähtiessäni asettelemaankin todella viehättävästi... Tein 200silmukkaa eli 20 ohjetta vähemmän ja painoin menemään niin kauan kuin lankaa riitti. Tuli hyvän kokoinen ja silmukkavähennys sai sen sopivanpituiseksi. Mikä onkin hyvä, koska minulla trauma mm.lörpöistä tuubihuiveista, joista tuuli puhaltaa kaulaan ja sitä kautta joka paikkaan muualle ja sitten kärsinkin jo vilua sekä muutun ärtyisäksi!

Poikavauvalle jo ennen syntymää neulottu lakki (newborn-koko) osoittautui hieman pieneksi. Teinpäs sitten uuden ja heti ½-vuotiaan kokoa, mutta sama lanka ja nappi, eli ihan todella mielikuvituksellista!

Aviatrix
Puikot: 3 mm ja 3½ mm
Lanka: SMC Baby wool 30g

  

Tällä hetkellä puikoilla on pitkästä aikaa sukat, koska havahduin tuossa kuluneella viikolla ajatukseen, että pitäisi vissiin alkaa neuloa niitä joululahjoja, joita suunnittelin neulovani pitkin vuotta, ettei tarvitsisi sitten joulukuussa niitä hiki päässä tikuttaa. Eipä. Kiire tulee kuitenkin, mutta olenpahan ainakin yrittänyt...

Baktus, Basic ja Bubbles...

B to B. Ja kaikki akuuttiin tarpeeseen!

Basic-lapaset Pojalle

Poika pyysi ilmojen viilennettyä tumput, koska viimevuotiset on tietenkin hukattu. Karismaa jäi vauvan peitosta, joten siitä tikutti aika nopsaan perustumput. Ei viitsi mitään supererikoisia/aikaavieviä alkaa neuloa, kun ne jotenkin kummasti aina unohtuu jonnekin. "No, koulus varmaan... Tais jäädä bussiin..." etc.

Baktus
Puikot: 3½ mm
Lanka: Regia Lace 70g

Yrittäkääpä kuvata huivia itseksenne niin, että se on kuitenkin kaulassanne... Helpommin sanottu kuin tehty. Ja varsinkin yrittää samalla saada kuva, jossa ei näy kaksoisleukanne. Vielä vaikeampaa. Huivimalli on kuitenkin ihana ja luultavasti teen vielä uuden erilaisesta ja erivärisestä langasta. Musta-harmaa sävy on kuitenkin kiva ja pääsinpä tyhjentämään noita lankavarastojani. 

Ja oon mä tätä jo pitänytkin, itse asiassa jo pari päivää ennenkuvan ottamishetkeäkin. Ja kyllä mä sen alun perin pingotinkin, ettei se noin ruttuinen ollut... Meidän koulussa on jotenkin tosi kova ilmastointi ja niskani jässähtää heti jos jotain lämmintä ei ole kaulassa, joten tämä oli koulupäivän testikäytössä.

Kupla
Puikot: 3 ½mm
 

Soilen Kuplat on niiiin ihania. Nää oli ihan pakko tehdä, varsinkin kun sitä Karismaa oli yhä edelleen jäljellä. Tein nämä mun veljen vaimolle, koska hän työntelee tämän talven pikku miestä vaunuissa ja tarvitsee ehdottomasti kunnon tumput, ettei saa rintatulehdusta tai jotain muuta painajaismaista, mitä kylmettymisestä voikin seurata. Näiden neulominen on erittäin addiktoivaa - koko ajan suunnittelee kutovansa vielä yhden kuplarivin, kunnes hups heijaa lapanen onkin valmis!

Eli asustevoittoista neulontaa ollut viime aikoina, tälläkin hetkellä tuubihuivi puikoilla. Suunnitelmissa olisi neuloa SMC:n mustasta alpakka-villalangasta joku perusneulepaita tai -takki, kunhan löytäisin sopivan mallin. Sileää tai ainaoikeaa ilman mitän herkkuja. Listalla ovat mm. Robin, Folded, Moroccan Nights, Boxy ja sekä Miriam Cardi. 

En osaa päättää, mutta vinkkiä saa antaa... Ja ehkä jopa pitääkin, jotta tätä asiaa saadaan eteenpäin. Toisaalta joulu on ihan kohta ja puikoille pitäisi saada useita lahjaprojekteja, eli ei niillä vinkeillä niin kiire olekaan! 

Oottehan muistanut, että teilläkin voi olla kohta joulu...? ARVONTAan voi osallistua sunnuntaihin saakka, joten jos ei lauantai-illan lotossa tärppää niin tuonne koettamaan onnea uudemman kerran - tosin pienemmillä palkinnoilla mutta sitäkin suuremmalla voiton todennäköisyydellä!

Viikonlopun piristykseksi liettualaista taidetta, joka sai ainakin minut hyvälle tuulelle!

Raitahuivin opettelua...

Ahkeran Ravelry-selailun tuloksena sain vihdoin ja viimein valittua ohjeen huivilleni. Mielestäni Veera Välimäen mallit ovat todella kauniita. Useampi huivimalli ollut jo pitkään suosikeissa, mutta nyt langat ja malli vihdoin kohtasivat.

Malli: Stripe Study Shawl
Lanka: Wollmeise Lace-Garn
musta ja pistaasi yhteensä 260g
 Puikot: 3 ½ mm

Olen varma, että tätä tulee pidettyä paljon. Lanka on iholla ihanan tuntuista ja minä kun en voi liikkua kylmien ilmojen saavuttua minnekään ilman huivia, vaikka kuljen talven suvereenisti ilman mitään välihousuja, niin tämä tuli kyllä lievästi sanottuna tarpeeseen! Saatan joskus kuvauttaa huivin ihan kaulassanikin, mutta nyt tuo jäänee haaveeksi, kun mittarissa on ihanat +27C. 

Olen täydellisen aurinkovetoinen ihminen. Kesä ja kuumuus ovat mulle se juttu. Mitä lämpimämpi sen parempi. Energiaa riittää vaikka mihin ja ideoita pursuaa jatkuvalla syötöllä, kun taas talvella mielelläni nökötän sukkakutimen kanssa nojatuolin nurkassa ja odotan sitä kesää... Tai edes sitä aurinkoa!

Nyt onkin lähdettävä Ikeaan, koska mulla on hyvä idea, jonka aion toteuttaa. Tai useampikin... Mutta the ideaan liittyy venetsialaisruokailuryhmän pöytä (yäk) ja vahakangas. Blogista ei ole tarkoitus tulla mitään sisustusblogia, mutta saatanpa tuon iänikuisen virkatun peitteen lisäksi (jota olettekin jo joutuneet kotvasen tuijottelemaan) kuvata tuon mun projektin valmiina ja julkaista täällä. Will see. Tulostin muuten Ikean ostoslistan näppäränä tyttönä ja unohdin sen töihin... Eli mennään sellaisella "Kyllä mä muistan mitä siinä luki" - tuntumalla...

Oikein aurinkoista viikonloppua itse kullekin! Mä aion käydä ainakin Näsinpuiston Puistokirppiksellä, Tallipihan Käsityötorilla ja rannalla makaamassa... Käykää tekin!

Ensimmäinen Rikkeni ja tuntumaa Wollmeisen Lace-Garniin...

Ensimmäinen Rikke-piponi valmistui. Ihana! Voisin kulkea jo nyt se päässä, jos ei olisi näennäisesti kesä. Täällä tosin +12C, joten siltä osin voisin pitää pipoa. Näitä tulee ehdottomasti lisää. Lankakin oli nappivalinta, ihanan pehmoinen eikä yhtään kutittava. Putkimainen rakenne oli myös varsin miellyttävää neuloessa. Ja lankaa jäi 3 g.

Malli: Rikke Hat
Lanka: Lang Yarns Novena 47g
Puikot: 3½ mm ja 4½ mm

Niin ja sitten se Wollmeisen huivilankasessio... Neuloin Rikkeni kiltisti valmiiksi, mutta keskiviikkoaamuna oli varsin varhain meidän Valintatalon postitiskillä asioimassa. Ja tällainen paketti siellä minua odotti.

Kotona sitten vauhdilla siirtämään olohuoneen senkin päältä kukat sivuun, liukuovi auki ja sirkan sääret esille... Kyseinen senkki on 60-luvulta ja ainoa huonekalu meidän taloudessa, jonka pöytälevy on riittävän ohut sirkan säärien kiinnitykseen. Ja sitten kerimään... Keriessään reippaat kolme kilometriä lankaa, ehtii katsoa useamman jakson Ryhmä Pullmania. Ja kerittyään joutuu imuroimaan oman topin ja olohuoneen senkin ympäristön. (Ei ole järkeä imuroida muuta asuntoa, koska pitää saada jo puikot käteen...)

Komiat on pallot. Näistä sitten tulee huivi poikineen. Puikoilla jo ensimmäinen ja voi taivas sitä tuntumaa. On nämä vaan hintansa väärti. Inhoan huivilangoista yleensä irtoavia "karvoja", koska haluan pitää mustaa huivia ilman, että päälläni oleva paita on ihan karvainen... Ja tästä sitä ei irtoa. Yee-haw! Voisin jopa väittää, että olen ihastunut. Ehkäpä jopa rakastumassa. Ensimmäinen huivi on jo puolessa välissä, joten kohta jo täälläkin! Mun huivi-mojo onkin kaivannut vaan oikeaa huivilankaa. Kuten Springsteenin Bruce sanoo:

"Middle of my head
Only you can cool my desire
I'm on fire"

Unelmia huivina...

Tämä malli on pitkään houkutellut Ravelryssä. En ole oikein aiemmin innostunut huivin neulomisesta. Tämä raitoineen on kuitenkin jotain ihan muuta kuin pelkkää pitsiä. Mielestäni tämä vihreän ja kerman yhdistelmä on nätti. Sopivat yhteen, mutta sopivat myös muihin vaatteisiin. Ja tämä puskista tullut ihastus vihreään on jotain perin merkillistä. Olenkohan jotenkin ihmisenä muuttunut, kun on vuosien tauon jälkeen löytänyt värit, siis muutkin kuin musta, valkoinen ja beige... 

Malli: Dream stripes
Lanka: Drops Baby Alpaca Silk
Puikot: 3 ½mm

Ja koska olen yhä edelleen jumissa polveni kanssa täällä kolmannessa kerroksessa, täytyi kuvaus suorittaa meidän parvekkeella... Taas. Luulette varmaan jo, etten koskaan postu täältä asunnosta. 

Jaksan loputtomasti hehkuttaa tuota Baby Alpaca Silkin pehmeyttä. Minua kutisee langat hirveän helposti. Lopputuloksena on usein villan kanssa kosketuksissa ollut kohta kirkuvanpunaisena ja kutisevana. Tämä lanka ei kutise, onneksi. Olen nimittäin kutonut paljon kaikkea epäsopivista langoista, joita olen sitten jaellut ystäville... Kämmenissä parkkiintuneempi iho, joten kaupassa hypistellessä ei kutise. Eikä sitä oikein voi/kehtaa laittaa kerää paidan alle ihan vaan testimielessä.... Saattaa saada hieman kummeksuvia katseita osakseen. 

Seuraavaksi olisi mielessä tiskirätti, pipo tai neuletakki. Still lightin langat ja ohje olisivat jo kaapissa, mutta se ei nyt iske. Neuletakin ohje ja langat ostettu, mutta rampauden takia en pääse tulostamaan ohjetta minnekään. Eli luultavasti puikoille eksyy raidallinen pipo tällä samaisella väriyhdistelmällä... Varastoon jäi vielä yksi kerä vihreää ja kaksi kermaa. On niin pipojen sesonkiaikakin!

Huiviongelma ohitettu

Edellisessä postauksessa kertomani huiviongelma on ratkaistu... Cardiff tuli valmiiksi ja suoraan käyttöön. Ihanaa, että tämä on valmis. Hetken jo pelkäsin, etten voi pitää tätä ikinä, valmistusmisngelmien vuoksi...

Luulen, että tästä tulee todella monikäyttöinen huivi. Minä kun en kaipaa juuri muuta asusteita kuin huivin. Voin ihan hyvin palella ilman hanskoja talvella, mutta kesäiltaa viettäessä saatan kaivata huivia kaulaani lämmittämään.

Varsinainen pääsiäisnoita... 

P.S Huivi on kyllä pingotettukin, lumihangelle asettelu ei vaan luonannut. :-)

Ongelmahuivi vai huiviongelma?

Minulla on oikeasti huutava tarve mustalle huiville, jota voisi käyttää perushuivina, hartioilla yms. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kävin Lankaideassa ostoksilla. 

Ostin 2 kerää Fine Lacea ja päätin tehdä niistä huivin. Ohjeselailun tuloksena päädyin tekemään Cardiffin. Tai niin ainakin luulin. Kudoin 20 cm ja totesin puikkokoon olevan väärä ja purin. Päätin tehdä jonkun muun. Arvonta osui Lace Shawliin. No, kuinkas ollakaan... 

Tätä tikutin menemään ehkä 5 cm, tullakseni siihen tulokseen, että mallineulehan näyttää ihan tosi kummalliselta, lähes verholta ja purin tämän(kin). o O. Tai purin puolet ja heitin alkuosan roskikseen, koska olin tätä langan aluosaa purkanut ja kutonut jo ihan tolkuttomasti, joten se menikin sellaiseen juntturaan, ettei ollut muita vaihtoehtoja.

No, back to basic. Päätin sitten kuitenkin tehdä sen Cardiffin... Puikot 3 mm ja lopputulos alkaa jo miellyttämään minunkin silmääni. Tämän olisi tosiaan voinut tehdä helpomminkin... Kai.