Lisää raitaa, pettymyksiä ja onnistumisia...

Mistäpä sitä aloittaisi... Ehkäpä niistä pettymyksistä. Ostin langat ja ohjeen tähän neuleeseen. Aloitin eilen neuleen. Purin ja aloitin uudelleen. Purin ja päätin tehdä jotain muuta. En vaan tajua, miten mallineule leventyy niin, että kauluksen ainaoikein-neuleesta vähenee silmukat siihen... En minäkään nyt ihan päiväkodista ole puikkojeni varteen hypännyt. Varmasti kokeilemalla olisin selvittänyt tämän ajatusvirheen, mutta olin jo niin saamarin hermostunut, että suunnittelin taas kyseisten lankojen hautaamista jonnekin kaapin perälle. Ikiajoiksi. Lankojen syyhän se on, etten minä käsitä.

Onnistumisia on onneksi enemmän. Tässä niistä ensimmäinen. Raitahuivi kaipasi ehdottomasti muitakin asusteita, joten piti neuloa pipo. Saattaahan tuota juhannuksena tarvita. 

Malli: Raituli by Marja Suomela
Lanka: Drops Baby Alpaca Silk (taas...)
Puikot: 2½ mm ja 3 mm

Malliltaan tämä tuntui mukavalta, muttei kuitenkaan sellaiselta megalöysältä, josta tulee sellainen muovipussi-päässä-efekti. 

Pelkäsin kostutus/kuivausvaiheessa venyttäväni tätä liikaa. Naisihmiseksi omaan jättisuuren pään, kokoa 60, joten on kuitenkin muotoiltava pipo niin, että saan kupolini peitettyä.

Onnistuin. Kuvassa näkyy kerroksen vaihtumiskohta, johon sain mielestäni kivasti näkyviin tuon langan vaihtumisen ilman, että kerrokset ovat eri tasolla. Tuo vinkki löytyy täältä.

Tässä seuraava projekti. Tai siis se epäonnistumisten sarjan lopputuloksena vaihdettu neulemalli. Tästä tulee varmaan kiva, ainakin neulominen on kivaa ja osaan tätä neuloakin.

Sitten se kaikkein suurin onnistuminen.... 
Minusta tulee opiskelija syksyllä. Jippii! Aloitan aikuisopiskeluna Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman. Minusta tulee restonomi. Olen niiiin onnellinen!